Kirjasta Luonnollinen lapsuus, innostuin lukeen sen uudelleen, nii hiton hyvä. S -Eräs läntisen kulttuurin erityispiirre lastenhoidossa on vauvojen saama vähäinen fyysisen kosketuksen määrä. Länsimaisessa kulttuurissa voi vauva olla vain noin 3h vrk jonkun sylissä. Loppuaika menee pinnasängyssä, vaunuissa, turvaistuimissa, sitterissä, leikkimatolla, lattialla, hoitopöydällä... Samaan aikaan samanikäinen vauva toisella puolella maailmaa on melkein 24h vrk fyysisessä kosketuksessa hoitajaansa. Onko fyysisellä kosketuksella jotain merkitystä? Saavathan vauvamme paljon virikkeitä, kun heillä on mobiilit, helistimet ym. -vai tarvitsevatko he sittenkin jotain muuta? Lapsemme kasvavat itsenäisiksi kun heitä ei koko aikaa hyysätä - vai kasvavatko? Kun biologiseen tarpeeseemme ei vastata, syntyy ongelmia.