Ihana viikonloppu. Ollaa oltu kotona vaan ja mitää ei ollu sovittu ja sellaista rentoa oleilua, mut ei kyl silti istuun oo ehtiny ku sokkelin vieressä. Kokoajanhan sitä on jotain hommaa, Linon päivärytmin mukaan kolmesti päivässä ulkoilua. Kirjotan meidän päivärytmistä vähä. Herätää 8 aikaa, syödään 9 aikaa ja sit heti pihalle, puoliltapäivin sisälle syömään ja päiväunille. Välipala kolmen aikaan ja pihalle leikkii tai autolla johonki, sit syödää ruoka jossain välissä ja koirien kaa lenkille tai pyöräileen ja sisälle kasin jäljestä, iltapala 9aikaan ja sit hampaat ja nukkuu, jompi kumpi,nykyää yleensä isi hengailee Linon seurana sängyssä kunnes menee simmut kii. Usein Lino menee itte omaan sänkyyn nukkuu, saa illalla valita mihin haluaa nukahtaa, isin viereen mun tyynylle vai omaan sänkyyn. Hemmetin kivaa elää tällaista elämää, tää jotenkin niin yksinkertaista ja jo innolla odotan mitä vuosi 2012 tuo tullessaan.
Tällä hetkellä olis ajatuksena et poika sais jatkaa hoidos vaik yhden päivän viikos tapaamas kavereita, siel ny niin hyvä ku 3 poikaa täyttää syksyllä 2 vuotta.
Saumattiin Sennin kaa aamupäivät sokkelia, saatiin melkein toi talon takunen 17m valmiiks, pidän yhden lomapäivän ny viikol et saisin vaik yhden lyhyen sivun valmiiks, nii sit vielki jää lähes puolet, ilmat viilenee ja sit se ei oo enää kivaa hommaa. Habitaret reilun viikon päästä, jännittää se viikko ja Linon luota poissa olo, en oo ku yhden yön kerrallaan pois, mut sekin liikaa ja äärimmäisen vaikeaa. Periaattees sillä viikolla 4 kokonaista päivää poissa. Se on hienoa että pojalle ja isälle on muodustunu vahva side ja äiti ei ole enää niin korvaamaton, isi on tällä hetkellä se huipputyyppi joka saa vaihtaa vaipan, äitille kiukutellaan toodella paljon, toisaalta taas mä saanu niin paljon vapauksia kaikesta ja ehdin tekeen kaikkea ja lepään, ihanaa aikaa siis.
Eilen tein pitkästä aikaa pitkän vaunulenkin, Topi majaili alakopassa, Masi jaksaa ja Lino tykkäs istua rattaissa ku oli vähä väsy, tänään oltii pyörälenkillä ja lopuks päädyttii kiikkaa liiksan puistoon. On hassua ku tuol mennään niin poika tunnistaa mis mitäkin on ja missä kukin asuu, siis jo paljon ennen ku mikään edes näkyy nii tietää mitä on tulossa. Täytyy mainita myös ku osaa laittaa vetoketjun itte, nää tällaisia mitä pitäis vauvakirjaan kirjoittaa mut tänne ainakin.
Päätä vaivaa ku en oo saanu tehtyä sil lääkäril oikaisuvaatimusta keväisestä katastrofikäynnistä, jossa poruutti mua ja viel kommentoi kui hänel käy sata äitiä viikossa ja kukaa ei oo tollai porannu, omaks puolustukseks sanon et ei kuunnellu mua lainkaan vaan heitti vaan oletuksia ja pahoittelin et olin herkäl pääl ku sillo rv7 ja hormonit sekasi, mut se teksti siin raportis ei kaunista katseltavaa, eikä edes kertomani mukaista vaan just niitä oletuksia. Harmittaa tollanen yleistäminen. Ton asian ku saisin käsittelyyn niin saisin ison kiven pois harteilta, ajattelen tuota käyntiä usein ja varsinkin öisin jos ei saa nukuttua, se ollu rankimpia päiviä mun elämässä ja se että sen päivän raportti Linon tiedoissa, iha hullua tekstiä, ku saisin sen oikaistua. Se kaikki alko siel vastaanotol siitä ku lääkäri kuuli et annan reilun vuoden ikäiselle viel tarvittaessa yöllä maitoa, mä kun ajattelen et lapsi itse kyl sit kehittyy aikanaa joka asiassa. Tutin poistos sama juttu ja pottailus, sit ku sil itel on siihen halukkuutta ja nyt sil on.
Se on väärin jos joku sanoo et jos lapsi on nukkunu ain vanhemman vieres ja sit tottuu siihen ja muutokset vaikeita tai se yömaito tai vauvan syliin nukuttaminen jne.. Tottuu ja tottuu, ei se ihan noinkaan oo. Paha tietty sanoa yhden lapsen perusteella, mut katsotaan asiaa sit parin vuoden päästä. Jokatapaukses oon niin vastaan kovaa kasvatusta ja se on taas ihan eri asia ku pelisäännöt. Säännöt, rajat, vaihtoehdot ja yhdessäolo on ne kai tärkeimmät.
Mä istun sohvalla, katsoin kymppiuutiset ja jämähdin tähän. Mul tää ihana uus puhelin minkä sain kytkykaupas ja täs näppäimistö, kiva kirjoittaa. Tää tippunu jo monta kertaa, en tajuu miten saa pysyy ehjänä, pidän rinnalla sitä mun vanhaa samoil numeroil, se vaa huono ku ei hälytä sillon varattua koskaan.
Huomen fysio, niskat melko ok, tänää jouduin särkylääkkeen ottaan mut muuten menny ilman kipuja. Voiku saisn siihen pitkäaikaisen avun jonainpäivänä.
Hullun pitkiä viestejä täl voi kirjoittaa, kirjoitan koko ajan vaa mitä päähän pälkähtää. Annel iso urakka tänää takana ja saa heittää kirjat hetkeks kaivoon. Nii ja muuten eihän mun ny enää kannattais lähettää näitä kirjoituksia multimediana ku voisin täl mennä nettii ja mekkomeroon kirjoittaa. En tajua viel et pääsen nettiin koska vaan. Nukkuun ny.
S
