22.9.2011

Oriveden terveyskeskus

Oon päivystyksessä, hullua et tääl jo reilun tunnin jono. Lino valvotti kolmesta kuuteen ja sit nukahti ja olis kai nukkunu vaik kuin myöhään, ei heränny edes ku puin haalarin. Mä tajusin eilen et vaik puhelin sanoo wlan-verkko löyty niin se ei tarkoita et se käyttäis sitä, olis vaa hyvä et sillon ku esim työpaikal ku se sitä käyttää niin sit lukis wlan-verkko käytössä. Mä siis käyttäny sitä vaik se on ns. ollu maksullista, täytyy selvittää kodin lähteväpalvelin, jottei tuhlaa sitä vähää mitä pakettiin kuuluu.
Tykkään täst odottamisesta, ihana seurata ihmisiä ja istua vaan paikallaan. Eihän sillon oo kivaa jos siihen ei oo varautunu, mut eväiden kans mukavaa puuhaa. Onneks tulin kymmentä vailla, nyt tääl on jo 9 tyyppiä jonossa ja lisää tulee koko ajan. Sitä ihmettelen et ihmiset ei lue mitään, katselee tyhjyyteen ajatuksissaan, ei sekään huono oo, mut tunninkin ku odottaa niin on se kiva välillä joku juttu lukaista. Telkkarista tulee piirrettyjä, tääl ei oo lapsia, tekis mieli vaihtaa aamutv:n puolelle. Mul on eväänä ihanaa puolukkajogurttia, kuuluu samaan ahon perheeseen lempparin raparperijogurttini kanssa. Vähemmän makeaa tietty vois olla, mut sekoitettuna maustamattomaan kera leseiden ihan täydellistä. Ei kai mul nyt mitää muuta. Heippa
S