LUONNONKIVI - HIRSITALO - ORIVESI - YSTÄVÄT - YRTIT - PERHE - LUONTO - SAUNA - LIIKUNTA
27.2.2013
Lennin juhlat
oon maailman huonoin saamaan konetta auki ja täten ihanaa kun saan laadukkaita kuvia puhelimeeni whatsappista tai spostista
Lenni on iso poika ja tänään jo juossu ympäri kämppää Linon perässä, ihan holtitonta tää meno..saa tääl vaan ihmetellä poikien menoa hymyssä suin!
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
Kaipuu Lylyyn
Lylyssä parasta se yhteisöllisyys ja ulkoilu ja hengailu tietyin mökkirutiinein. Kaivovettä kannetaan keittiöön ja järvivedel peseydytään, aitan hirsien keskel nukutaan ja liuskekivigrillis/uunissa iltasapuskat valmistetaan. Meitä on siel usein 10 tyyppiä kerrallaan, joku ilmoittaa sinne menevänsä ja kohta kaikki muutkin haluaa ja sit onkin tupa täys.
Kesällä olis tarkoitus olla siel ainakin viikko putkeen ja helppohan sinne on pörhältää vaikka päivää viettämään kun niin lähellä. Tälläisiä hetken ajatuksia nyt kun tuon vanhan kuvan satuin näkemään.
Ihana auringonpaiste ulkosalla!
Vuodenajat on ihan parhaita, kaikis omat hyvät puolensa, kuin karhuna olen nukkunut talviuneni ja nyt on aika herätä taas kevääseen!
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
25.2.2013
Oliski aina näin ihanaa
Mutta hei tänään ollu ihana päivä! Tosin oli melkonen yö, varmaan kakskyt herätystä, seiskalta noustiin silti. Kauhee kun välillä nukahdan takas vaik Lenni jo hereil ja sit tulee tökkimään mua. Ei se yksistään kauas mee ja Lino on niin huippu vasikka et kertoo kokoajan et mitä Lenni duunailee.
Tänäänkin kummallinen tilanne kun puhuin muorin kaa puhelimes ja hain Lennin ulkoo sisälle ja kanniskelin sylissäni ja Lino ei ollu havannoinu tätä kai kun koko ajan siinä samal höpötin ja sit kun Lenni rupes itkeen siinä sisällä saarekkeen takana, meni Lino oikeen katsomaan ulos ikkunasta ensin ilmoitettuaan et pikkuveli itkee, äiti hae se ja sit kun ei ollutkaan vaunuissa ja toinen huolestu. Mun piti oikeen selittää et koska olin hakenu ja miten ihmees oli menny Linolta ohi.
Lenni osaa Rontti leikin, leikki jota menty tääl jo pari vuotta eli isi tai äiti on rontti joka hyppii kyykkyseltään tai konttaa ja ottaa pikkupoikia kii tai kurkkii nurkan takana ja yrittää kovasti ottaa kii välillä poikia kyljestä kutittaen. Lenni se ei tiedä et konttaisko vai käveliskö karkuun ja kikattaa ihan hulluna..kurkkii nurkan taa ja taas karkuun kiljuen suupielet korvissa.
Meil oli Lennin kaa pari tuntia ihan laatuaikaa kun isi oli reeneis ja Lino sen aikaa leikkiis hälytyksiä mummilla. Tehtiin sukkashow..eli puolenvuoden parittomat sukat etsivät toisiaan, kai niitä sata oli ja ainakin 30 parii on nyt onnellisesti toisissaan kii. Lenni se osas napata sukan ja kun huutelin et eipäs viedä niin kihertäen vei sukan vaan pois ja oikeen härnäs.. Levitteli sukkia ympäri kämppää ja haki aina lisää, oikein jekkuili. Ymmärtää jo niin ihmeen paljon kaikkee, niin ihmeellistä. Kyl on vauvamaisuus tipotiessään.
Niin ja Lenni söi lusikalla hienosti aamupuuroa, tänään meni monta kertaa peräkkäin suuhun lusikan kääntö ja sen jälkeen sit homma repeskin ja puuroo oli sen päässä ja pitkin pöytii ja lattioita mut siitä se lähtee! Linokin on ryhdistäytynyt ja syö lähes kaiken itse. Hoki viime syksyn et talvella minä rupeen syömään ihan itse. Jouluun mennessä ei menny kun ehkä kymmenen lusikallista mut nyt menee reippahasti enemmänkin..laskee samal ääneen ykstoista, kakstoista...kakskymmentä. Siihen asti osaa laskee ja sit loppuu.
Lähdettiin aamul koko revohka kylille, siis kaks poikaa rattais ja kaks koiraa. Kyl ihmisii huvitti meidän leveekuljetus.. Ja varsinkin kun villakoirien kera oltiin osuuspankin tiskillä tallettamas Lennis synttärilahjarahoja sen tilille. Topi oli syykys, Lino nakersi eväsleipiään, Lenni onneks nukku rattais ja Masi lattialla tärisi ja jännitti uutta paikkaa ja kai pohti pienissä pähkinän kokoisissa aivoissaan et "ei kai tääl joudu trimmaukseen, miten pääsen karkuun".
Törmättiin tällä lyhyellä matkalla kylille ja takas mummiin joka käveli kirkolla vastaan ja mummeliin joka tuli pankkiin katsomaan karvaista näkyä ja pelasti koirat pian pihalle sieltä. Me jatkettiin koko jengi viel luontaistuotekauppaan hakemaan deeliviiniä kuten Lino kutsunu aina D-vitamiinia. Se suihke kaikist helpoin ja imeytyvin kun öljyssä ja niin tajuttoman kätsy lasten kaa vaan siitä täräyttää suihkuna vitskut ja kummalkin suut jo aukee kun purkin ottaa esiin..niin hyvää on. Takas tullessa kuvan mukaisesti Lino laski palomisetankoo pitkin joku kakskyt kertaa kunkin liikennemerkin luona : ) hauska reissu.
Kotio ja ehdin viel kuoriin porkkanat ennen kun Lenni heräs parin tunnin uniltaan. Kasvisosekeittoo taas ja raejuustoo. Tosin alkupaloiks nälkään vedetään usein parsakaali raakana ja porkkanatikkuja kera hunajan.
Selasin kasvisten kiehuessa neljän päivän aamulehdet, kaikki liikkuminen kun on hankalaa keittiös..pikkurontin roikkuessa pohkeessa kiinni ja sit on tyytyväinen kun äiti istuu lattialla ja lehdet oli niin hauska repiä. Otsikot lähinnä selailin mut Jääskeläisen Matin 70v jutun lukasin hänen juostessaan 130.maratoninsa syntymäpäivänsä kunniaksi. Maraton per kk ja kihlatullaan oli peräti 180 juoksuu jo plakkaris.
Toinenkin juttu jäi mieleen: Lasten ylipaino ja se että vanhemmat mielummin laittavat lapsilleen verenpaine tms lääkityksen kuin olisivat valmiita pitämään huolta koko perheen hyvinvoinnista. Siinä erittäin hyvä kirjoitus vanhempien vastuusta lasten elämän ja hyvinvoinnin suhteen.
Päiväunet teki hyvää ja uus päivä alkoi niiden jälkeen..oli voimia siivota tajuton kaaaos mikä oli saatu aikaan jo ennen yhdeksää. Niin uskaltauduin tilejäni tsekkaan aamulla ekaa kertaa matkan jälkeen ja Lenni se levitti rahapussini sisältöö ja kaikki lelut jo muutenkin..Lino silppus saksillaan papereita ja teki isille porkkanakeittoo kuulemma illaks kattilaan ja sitä silppuu sit kerättiin ja nypittiin viel illalki matoista ja lattioilta. Otakko soppaa kysy PikkuMyy kummitukselta..paras kohta Muumeis! : )
Sokerilakko ei onnistunu, mufffinsi vei voiton, mut oli kyl hyvää : ) Söin sit sitäkin enemmän vihreetä tänään ja se onkin se juttu mihin uskon et paljon kasviksii ja lehtivihreää ja sillon ei mistää tarvii kieltäytyy. Mustikoita, kasvissosekeitto, nokkosta, puolikas raaka parsakaali ja tammenlehtisalaattiruukku kera siemenien ja tyrnijauhon ym..mul kokeilus mehiläisen siitepöly, entsyymivalmiste ja kukkaterapiatipat ja tietty kalaöljyy. Espe toi grillikanan ja sain salaattiin ihanan höysteen ja lapset käsiinsä helpon iltaruoan kera riisin. Meil siis edelleen teemana et mä hoidan muut päivän ruokailuvalmistelut mut Espe sanelee päivällisen.
Ei ollu jumpasta tänään mikään paikka kipeenä.ehkä hu sit vasta kolahtaa. Ny ei pysy timmulitkaan enää auki..ja hampaat pesemättä. En muuten haluu niitä hammaskiskoja, en millään..opettelen ite keinot oleen purematta hampaita öisin, eiks niin et on mahdollista!?
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
Kaik on samal viival
Puhuttiin Annen kans tänään tästä blogista ja siitä minkälaisen kuvan lukija meistä saa. Toki enemmän jutut on mun kirjoittamia mut ajatusmaailmamme Annen kaa saman tyylinen, joskin erilaisia ollaan mut positiivisuus ja tietynlainen elämisen itsevarmuus ja onnellisuus meitä yhdistää.
Toivonkin että lukija ymmärtää spontaanin kirjoituksen ilman kummempaa spekulointia tai tuomitsemista. Se on sen hetken ajatus ja seuraavana päivänä ajatus on usein jo eri. Tekstit on hyvin henkilökohtaisia ja kasvamisprosessia tässä maailmassa. Kaikilla ihmisillä on oma ajatuksensa kustakin asiasta ja olisikin ihana kuulla livenä (niinkuin muutama ystävä kertookin) ja nähdä joskus kommenttilaatikossa muunlaisia ajatuksia asioiden suhteen. Jokainen ihminen on arvokas ja yhtä merkityksellinen ja saman arvoinen, jokaisen ajatus ja mielipide on kuulemisen veroinen.
Annen kanssa ollaan nuoria ja kokemattomia, toisaalta elämää nähneitä ja tunnekirjojen kokeneita. Riippuu asiasta. Empatiaa ja energiaa meiltä löytyy ja hyväsydämisyyttä. Vaikka teksteissä joskus on elämäntyylien tuomitsemista..on se vain mielipidekirjoittelua ja ongelmahan on silloin sen kirjoittajan/tuomitsijan päässä, aidon tilanteen kohdalla ymmärryksemme riittää kaikille osapuolille tilanteeseen kuin toiseen.
Ei olla hienopieruja vaik näteistä vaatteista tykätäänkin. Vaatteet on vain kuori ja kiva harrastus mut ei määritä ihmistä ja todellakaan ei oo mitään väliä miten joku pukeutuu, sama juttu sisustuksen suhteenkin. Aina on mukava ihailla tyylikkäitä ihmisiä tai koteja ja ottaa vinkkejä omaan pukeutumiseen ym. Luonnonmateriaalit, kotimaisuus sekä kierrätys kunniaan. Mukavuus on tärkeää ja oma tyyli rokkaa aina!
Meille on lopulta ihan sama miten ihmiset elää ja mitä ne tekee kunhan ovat onnellisia ja avoimia. Olis niin mukavaa jos läheisillämme ja ystävillä olis elämä mukavaa ja saisivat olla onnellisia. Melki jokaisen asian voi tarvittaessa kääntää positiiviseksi ja on itestä ja asenteesta kii miten elämän ottaa.
Meillä on suuri sosiaalinen verkosto ja ihanasti yhdistynyt kauttamme ystävyyssuhteita ja olemme kaikki kuin yhtä suurta perhettä. Välittämistä ja yhdessä elämistä ja tilanteisiin samaistumista, toisen onnistumisten iloitsemista, tästä suuresta perheestä saa niin paljon voimaa!
Kiitos ystävät ja läheiset! <3
S ja kai Annekin tän osittain allekirjoittaa ;)
Lähetetty Nokia-puhelimestani
Toivonkin että lukija ymmärtää spontaanin kirjoituksen ilman kummempaa spekulointia tai tuomitsemista. Se on sen hetken ajatus ja seuraavana päivänä ajatus on usein jo eri. Tekstit on hyvin henkilökohtaisia ja kasvamisprosessia tässä maailmassa. Kaikilla ihmisillä on oma ajatuksensa kustakin asiasta ja olisikin ihana kuulla livenä (niinkuin muutama ystävä kertookin) ja nähdä joskus kommenttilaatikossa muunlaisia ajatuksia asioiden suhteen. Jokainen ihminen on arvokas ja yhtä merkityksellinen ja saman arvoinen, jokaisen ajatus ja mielipide on kuulemisen veroinen.
Annen kanssa ollaan nuoria ja kokemattomia, toisaalta elämää nähneitä ja tunnekirjojen kokeneita. Riippuu asiasta. Empatiaa ja energiaa meiltä löytyy ja hyväsydämisyyttä. Vaikka teksteissä joskus on elämäntyylien tuomitsemista..on se vain mielipidekirjoittelua ja ongelmahan on silloin sen kirjoittajan/tuomitsijan päässä, aidon tilanteen kohdalla ymmärryksemme riittää kaikille osapuolille tilanteeseen kuin toiseen.
Ei olla hienopieruja vaik näteistä vaatteista tykätäänkin. Vaatteet on vain kuori ja kiva harrastus mut ei määritä ihmistä ja todellakaan ei oo mitään väliä miten joku pukeutuu, sama juttu sisustuksen suhteenkin. Aina on mukava ihailla tyylikkäitä ihmisiä tai koteja ja ottaa vinkkejä omaan pukeutumiseen ym. Luonnonmateriaalit, kotimaisuus sekä kierrätys kunniaan. Mukavuus on tärkeää ja oma tyyli rokkaa aina!
Meille on lopulta ihan sama miten ihmiset elää ja mitä ne tekee kunhan ovat onnellisia ja avoimia. Olis niin mukavaa jos läheisillämme ja ystävillä olis elämä mukavaa ja saisivat olla onnellisia. Melki jokaisen asian voi tarvittaessa kääntää positiiviseksi ja on itestä ja asenteesta kii miten elämän ottaa.
Meillä on suuri sosiaalinen verkosto ja ihanasti yhdistynyt kauttamme ystävyyssuhteita ja olemme kaikki kuin yhtä suurta perhettä. Välittämistä ja yhdessä elämistä ja tilanteisiin samaistumista, toisen onnistumisten iloitsemista, tästä suuresta perheestä saa niin paljon voimaa!
Kiitos ystävät ja läheiset! <3
S ja kai Annekin tän osittain allekirjoittaa ;)
Lähetetty Nokia-puhelimestani
24.2.2013
Hulinainen viikonloppu
Menoo on riittänyt koko tää viikko mut ihanaa on ollu. Menty lasten kanssa paikasta toiseen, silti nukuttu rauhaisia päiväunia, tosin parina päivänä kyläpaikoissa, on oltu menossa joko aamu tai ilta tai molemmat. Tuntuu kai tuon parin viikon reissun jälkeen helpolta lähteä jonnekin vähäks aikaa ja palata kotiin.
Lennin synttäreitä juhlittiin pienimuotoisesti aamupäivällä lauantaina Mummelin ja Pepen luona, perhe ja kummit. Oli mieletöntä ja helpon tuntuista astella Lenskin synttäreille muualle kuin kotiin ja järjestelyt vei vain sen aamun. Mummi teki kakun, Mummeli muffinseja ja uunis paistettiin karjalan piirakoita.
Lenni sai ihania lahjoja, paljon hyödyllisyystarvikkeita kuten villapöksyt, hammasharja, tutteja, rusinoita, pillimehunpidike Mehujehu, palapelikirja, takki, lippis ja muutamia leluja, just sopivasti eikä liikaa, pehmolelu, auto, mikrofonisysteemi ja pallo. Vanha kaukosäädin oli mieleen ja tietty ilmapallot ilostuttaa vielä monta päivää. Lennin kans nukuttiin vielä juhlapaikalla päiväunet ja Lino se lähti mummille yökylään pitkästä aikaa.
Kotona ehdittiin kuvia järjestelemään koneella ja lähdettiin Lennin kaa lenkkeillen kohti ystävien kotia, minne oli järjestetty yllätyssapuska ja hyvää seuraa seuraavalle synttärisankarille, jolla onkin hieno synttäripäivä, on meinaan Ruotsin puolella kovat pippalot aina 23.2. En nyt oo tosin nähny missään mediassa Victorian ja Danielin vauvasta mitään, mut en oo mitää päivälehtii tms lueskellukaan. Ihan pihalla kaikista uutisista muutenkin. Kiva ilta, ehti jutteleen ystävien kaa vähän enemmän ja niin kevyttä kun toinen poika vaan mukana.
Tänään oltiin lasten kanssa Perfect Home sisustuskutsuilla, upeita esineitä ja tilasin meille kauniin valokuvakehyksen ja kirjan malliset laatikot. Olishan siel ollu vaik mitä kaunista kotiin mut pyrin löytämään esineet kirppareilta tai tutuilta ja välttämään uusien esineiden ostamista tai tekee ite.
Eipä näil Kelan huikeilla parinsadan tuloillakaan kauheesti oo varaa tuhlata. Oon aivan ihmeissäni vieläkin miten nää tuet voi olla näin pienet kun työtön yksineläjäkin saa puolet enemmän. Säästöillä elelen ja toisen lapsen kohdalla osas varautua paremmin kaikkeen siis hahmottaa et kuin kauan meinaa olla kotona vaik edelleen on yllättänyt miten Lenni on niin paljon enemmän kiinni mussa kun Lino koskaan. Tuli kiireesti äskenkin mua ovelle vastaan ja heti päästävä syliin vaik äiti oli vaan reilun tunnin pois jumpalla Annen kaa. Assaristeppi, erittäin persoonallinen tunti, ohjaajansa näköinen ja se tuokin siihen varmasti sen suosion. Zumba on mun suosikki mut tänään se ei sopinu aikatauluun. Juostiin Annen kaa 10km /h vauhtia matolla ennen jumppaa ja on se kyl kova vauhti.
Mul oli eilen ressi jo siitä maratonista ja sit Anne sano et siirrät sit vaan vuoden päähän et ei ressiä ja otat sen maratonristeilyn perhematkana ja se Antin eka maraton ja kannustusjoukotkin tarpeen. Meidän koko perhe siis lähdössä tuolloin viikonlopun kestävään reissuun ja tavataan päivä Tukholmassa reisul Espen sukulaisia, katsotaan mun kohtaloo sit lähempänä. Ressii en siitä ny enää ota. Nyt olis kiva päästä kokeilemaan parin tunnin lenkkiä per viikko ja jos sitä joku 20km menis viel kevyesti alle 2,5h niin sit vois olla viel mahdollisuus järkevään osallistumiseen.
Tärkeimpiä asioita on nyt että opettelen säännöllistä elämää ja jätän valvomiset sikseen vaik kivaa onkin välillä. Lenni nukkuu suht ok, 4-7 herätystä hyvänä yönä ja huonona sit paaaljon enemmän ja sellaista jatkuvaa käninää vartin välein, aamuyöt ollu ny parempia ja alkuyö levottomampaa.Klo 23 on siis mun syytä olla nukkumassa ja kesäl kuitenkin menee puolilleöin kun aurinko vasta laskee silloin. Uni on tärkeää..pakko myöntää vaik en haluis tuhlata elämää nukkumiseen, mut en halua tuhlata väsyneenä olemiseenkaa. Tavoite unta 7h per yö.
Sokerilakko kokeilu nyt ens viikoks..mul ryöstäytyny ihan käsistä vaik tekee mulle niin pahaa ja oon niin sokeria vastaan..siis inkkarisokeri käy ja hunaja ja alkuperäisviljat, mut tälläinen ihan käsittämätön pullameininki saa nyt loppua, vatsa on tosi kipee ja kauhee olo. Jääkaapissa aivan ihania muffinseja, en pysty kuitenkaan vastustamaan. Ainut on se kun ei himas mitään niin sillon onnistuu lakkoilu, ite en osta. Liikkuminen tuo motivaatiota myös vähempään herkutteluun. Määrään itselleni päivittäistä liikuntaa, ulkoilua ja paljon unta.
Oltiin poikien kaa kylvyssä, Lino teki isille kakkua, kokkailee ammeessa aina sille kenellä seur synttärit.. mul ripsarit viel naamalla kuin pandalla..pesulle ny ja nukkumaan. Kotipäivä hu, pyykkiä, mäen laskua ja ruoanlaittoo, ihanaa : )
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
Lennin synttäreitä juhlittiin pienimuotoisesti aamupäivällä lauantaina Mummelin ja Pepen luona, perhe ja kummit. Oli mieletöntä ja helpon tuntuista astella Lenskin synttäreille muualle kuin kotiin ja järjestelyt vei vain sen aamun. Mummi teki kakun, Mummeli muffinseja ja uunis paistettiin karjalan piirakoita.
Lenni sai ihania lahjoja, paljon hyödyllisyystarvikkeita kuten villapöksyt, hammasharja, tutteja, rusinoita, pillimehunpidike Mehujehu, palapelikirja, takki, lippis ja muutamia leluja, just sopivasti eikä liikaa, pehmolelu, auto, mikrofonisysteemi ja pallo. Vanha kaukosäädin oli mieleen ja tietty ilmapallot ilostuttaa vielä monta päivää. Lennin kans nukuttiin vielä juhlapaikalla päiväunet ja Lino se lähti mummille yökylään pitkästä aikaa.
Kotona ehdittiin kuvia järjestelemään koneella ja lähdettiin Lennin kaa lenkkeillen kohti ystävien kotia, minne oli järjestetty yllätyssapuska ja hyvää seuraa seuraavalle synttärisankarille, jolla onkin hieno synttäripäivä, on meinaan Ruotsin puolella kovat pippalot aina 23.2. En nyt oo tosin nähny missään mediassa Victorian ja Danielin vauvasta mitään, mut en oo mitää päivälehtii tms lueskellukaan. Ihan pihalla kaikista uutisista muutenkin. Kiva ilta, ehti jutteleen ystävien kaa vähän enemmän ja niin kevyttä kun toinen poika vaan mukana.
Tänään oltiin lasten kanssa Perfect Home sisustuskutsuilla, upeita esineitä ja tilasin meille kauniin valokuvakehyksen ja kirjan malliset laatikot. Olishan siel ollu vaik mitä kaunista kotiin mut pyrin löytämään esineet kirppareilta tai tutuilta ja välttämään uusien esineiden ostamista tai tekee ite.
Eipä näil Kelan huikeilla parinsadan tuloillakaan kauheesti oo varaa tuhlata. Oon aivan ihmeissäni vieläkin miten nää tuet voi olla näin pienet kun työtön yksineläjäkin saa puolet enemmän. Säästöillä elelen ja toisen lapsen kohdalla osas varautua paremmin kaikkeen siis hahmottaa et kuin kauan meinaa olla kotona vaik edelleen on yllättänyt miten Lenni on niin paljon enemmän kiinni mussa kun Lino koskaan. Tuli kiireesti äskenkin mua ovelle vastaan ja heti päästävä syliin vaik äiti oli vaan reilun tunnin pois jumpalla Annen kaa. Assaristeppi, erittäin persoonallinen tunti, ohjaajansa näköinen ja se tuokin siihen varmasti sen suosion. Zumba on mun suosikki mut tänään se ei sopinu aikatauluun. Juostiin Annen kaa 10km /h vauhtia matolla ennen jumppaa ja on se kyl kova vauhti.
Mul oli eilen ressi jo siitä maratonista ja sit Anne sano et siirrät sit vaan vuoden päähän et ei ressiä ja otat sen maratonristeilyn perhematkana ja se Antin eka maraton ja kannustusjoukotkin tarpeen. Meidän koko perhe siis lähdössä tuolloin viikonlopun kestävään reissuun ja tavataan päivä Tukholmassa reisul Espen sukulaisia, katsotaan mun kohtaloo sit lähempänä. Ressii en siitä ny enää ota. Nyt olis kiva päästä kokeilemaan parin tunnin lenkkiä per viikko ja jos sitä joku 20km menis viel kevyesti alle 2,5h niin sit vois olla viel mahdollisuus järkevään osallistumiseen.
Tärkeimpiä asioita on nyt että opettelen säännöllistä elämää ja jätän valvomiset sikseen vaik kivaa onkin välillä. Lenni nukkuu suht ok, 4-7 herätystä hyvänä yönä ja huonona sit paaaljon enemmän ja sellaista jatkuvaa käninää vartin välein, aamuyöt ollu ny parempia ja alkuyö levottomampaa.Klo 23 on siis mun syytä olla nukkumassa ja kesäl kuitenkin menee puolilleöin kun aurinko vasta laskee silloin. Uni on tärkeää..pakko myöntää vaik en haluis tuhlata elämää nukkumiseen, mut en halua tuhlata väsyneenä olemiseenkaa. Tavoite unta 7h per yö.
Sokerilakko kokeilu nyt ens viikoks..mul ryöstäytyny ihan käsistä vaik tekee mulle niin pahaa ja oon niin sokeria vastaan..siis inkkarisokeri käy ja hunaja ja alkuperäisviljat, mut tälläinen ihan käsittämätön pullameininki saa nyt loppua, vatsa on tosi kipee ja kauhee olo. Jääkaapissa aivan ihania muffinseja, en pysty kuitenkaan vastustamaan. Ainut on se kun ei himas mitään niin sillon onnistuu lakkoilu, ite en osta. Liikkuminen tuo motivaatiota myös vähempään herkutteluun. Määrään itselleni päivittäistä liikuntaa, ulkoilua ja paljon unta.
Oltiin poikien kaa kylvyssä, Lino teki isille kakkua, kokkailee ammeessa aina sille kenellä seur synttärit.. mul ripsarit viel naamalla kuin pandalla..pesulle ny ja nukkumaan. Kotipäivä hu, pyykkiä, mäen laskua ja ruoanlaittoo, ihanaa : )
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
23.2.2013
21.2.2013
20.2.2013
Autotallista
Vitsit mikä tehopäivä, ihan itteekin ihmetyttää ja ei edes väsytä vieläkään. Pitkät yöunet, heräämisiä kyllä ainakin viis mut pitkä aika 10h sängys niin saa siinä unta pidemmäksikin aikaa. Pari tuntia heräämisen jälkeen oltiin vaunujen kera matkalla ystävien luo. Uus koti ja mieletön pikamuutto, rouva itse maalannut upean takan ja jo suurin osa tavaroista paikallaan ja kauniit esineetkin..olin ihan äimänä et miten kahden pienen lapsen kaa noin reippaasti kaikki onnistunu.
Siel syötiin ja Lennin synttärikaffet juotiin. Lenni kun rupes väsymään, lähdettiin kotia kohden, kuin helppoo kyläilyä kun kävelymatkan päässä. Tsekattiin matkalla meille SähköUitilta wc:n valaisimet, nyt on löytynyt ekat mitkä kelpuutan, todella simppelit ja eleettömät, huomaamattomat, mut sellasia oon hakenutkin.
Kotona kaaos..ihmettelin et miten paris tunnis aamul oltiinkin saatu kaikki hullunmyllyn, mut eipä se paljoo vaadi. Lenni roikkuu mun jalassa kii kokoajan, siinä sit roikkuu ja kiskoo hyllyt ja laatikot matkalla auki tai eniten keikkuu sylissä, yhdel jalalla tai kädellä tekee mitä pystyy. Oon ollu tosi rennolla päällä pari päivää ja ei mikää ressaa. Akupunktios kävin taas eilen, on kyl hyvä apu, tehokas, mut jo sitä ennen aamulla oli niin ihanan rempsee ja energinen olo.
Sofia sisko tuli meille, vaihdettiin kuulumiset ja Linon herättyä päiväunilta meni Lenni vuorostaan nukkumaan pariks tunniks ja sinä aikana mä sain hullusti aikaseks..autotallissa on ihania vanhoja huonekaluja. Olin miettiny tätä jo aikoja sitten mutta vihdoin oli tarve saada aikaiseksi ja kannoin vanhan pöydän, laatikon ja rungon pestäväksi ja sahaa haeskelin ympäriinsä kunnes löyty sattumalta ja sai pöydän jalat kyytiä. Katkasin näppituntumalla pöydän polvenkorkuseksi ja saattaapi olla et joku jalka senttei korkeempi kun muut. Vitsit on muuten hyvän näköinen sohvapöytä, olkkari sai ihan uuden ilmeen ja se päivä kun pöytä on vaalea..täti lupas entisöidä. Tulee niin hyvä mieli kun saa jotain konkreettista ja kaunista aikaiseksi.
Joskus Tammelantorilta lainarahalla yötyövuoron päätteeks ostin pienen puutuolin, tuoli on homehtunut terassilla mut hinkattiin suurimmat liat äsken tuolista kylpyammeessamme, Lino letkutti ja mä harjasin. En tiä millä homepilkut lähtis parhaiten.
Huomenna Lennin synttärit!!
Nyt tippuu jo luuri kädestä.
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
19.2.2013
Kukkia seinillä
Lino nukkuu isänsä kanssa ja mä Lennin kaa. Joskus kun saan Lennin ajoissa nukkumaan, meen kans makkariin Linon tai Espen kainaloon hetkeks ja Lino pyytää aina et -äiti kerro kun mä olin vauva tai kerro kun mua ei viel ollu ja mitä silloin tapahtu.. Haluaa tietää missä me isin kaa on asuttu ja kun Masikin on ollu siel ja haluaa tietää ajoista kun mä ja iski on oltu lapsia ja missä me asuttu silloin.
Tänään selitin taas kerran missä ollaan asuttu ja kun tullaan aikuisiksi ja tavataan tyttö- tai poikaystävä ja sit voi muuttaa kotoa pois kun on aikuinen tai jotain n.20 vuotias. - Minä rakennan talon Tampereelle, maalaan sinne paljon kukkia ja siellä kasvaakin paljon kukkia, äitikin voi välillä asua siellä ja Lennikin, isi asuu teltassa. Talon maalaan valkoiseksi ja vasaralla ja nauloilla minä rakennan sen.
Kysyin et mistäs sä saat rahaa rakentaa talon, meinaatkos käydä enste jossain töissä. Kuulemma työskentekee aikansa Oriveden paloasemalla ja sit muuttaa Tampereelle , rakentaa talon ja menee Tampereen paloasemalle töihin.
- Koska Muorilla on synttärit? Ne on vasta huhtikuussa, sinne on viel aikaa, Lennillä on 3 yön päästä. - No kenellä sit seuraavaks on synttärit? Isillähän on kohta, parin viikon päästä, mitähän isi haluaa lahjaks. - Isi mitä sä haluat synttärilahjaks, haluaisitko vettä? Isi vastas siihen et Lino saa seuraavaks synttärilahjaks sitten piimää.
Jne..muutamia välikommentteja toki keskusteluista puuttuu mutta pääpiirteittäin tuonnepäin ja mä repeilin, hassu ihana poika.
Käytiin Oriveden karttaa tänään läpi ja Lino ympyröi kaikkien tuttujen asuinpaikat. Lähtee sit kotoo kynällä osoittaen, musteen pitää olla sisäs, kunhan vaan osoittaa sillä ja kulkee kenelle milloinkin ja palaa kotiin. Annen porukatkin on merkattu kun Lino asuu sit isona siinä naapurissa sen aikaa kun työskentelee Oriveden piipaalla.
Lelulaatikoita käytiin se aika läpi kun isi oli palomiesreeneissä ja niin ne lelut löysi taas paikkojaan omiin koppiinsa ja Palomies Sami leluille tehtii oma loota, tähän asti sitä ei oo tarvittu sillä leluilla on leikitty jokaikinen päivä aina 1.11 lähtien..ja näin ollu jatkuvasti esillä, nyt meni lelukaappiin. Leikittiin tänään puuleluilla, Papan tekemällä traktorilla lavetteineen, Pohjaloilta saadulla puuautolla ukkoineen..isi ja Lino kuulemma ja Brion magneettijunalla ja isovaarin tekemällä puuautolla. Niin ja soitettiin Linon tekemillä palikoilla ja Lenni se soitti pimpulia.
Lenni nukku tänään vaan yhdet 3h päikkärit välillä ruokaillen 12.30-15.30 ja meni vasta puol kymppi yöunille. Kyl vaihtelee, just siirryttiin kolmista päiväunista kahtiin ja kyl taidetaan niin jatkaa, väsyny itkuisen sekainen päivä tänään oli vaik välillä niin mielettömiä hymyjä ja ihan onnessaa kipittää ympäri kämppää hoippuen pikkujaloillaan.
Sisustin meidän vessaa just äsken. Käytiin lasten kaa tänään kylässä katsomassa suloista alle 3vkon ikäistä poikaa kauniissa kodissa. Ihana pieni poika, iloinen isoveli, upea äiti ja perheen sisustus on jotain häkellyttävää, aina kun siel käy, rupee kotonakin paikat siistiytymään ja selkeytymään. Facessa kuvia sieltä: Suunnittelutoimisto Muotoa - Yksityiskodit - maalaistalo pirtteineen.
Meil talon lopputarkastus pian ja ihanaa kun on hyvä syy laittaa paikat kuntoon. Sain muuten lahjaks syksyllä siivouslahjakortin ja nyt vihdoin oli energiaa se aika sopia..sillä haluan tehdä sitä ennen pohjasiivouksen ja jätän ne hankalat paikat kuten kaappien päälliset, sauna jne.. siihen siivouspäivään, sovittiin puhelimessa että saan samalla siivousopastusta niin aineiden kuin välineidenkin suhteen. Kiva kokemus varmasti ja aikaa meil yhdessä 3h siivota ja oppia!
Ystävät teki pikamuuton Orivedelle, just selitin tänään talon ohitse ajaessamme Linolle et tuonne ne Eetu ja Juuso kohta muuttaa ja hetki sitten sain puhelimeeni kuvia kuinka heil siel jo tavaratkin paikallaan ja remontti tehty..reilus viikossa! Oon ihan hämilläni..mut pikapuoliin lähipäivinä aamulenkil sit sinne suuntaan! Vau!
Tälläistä tänään ja hu akupunktioon ja illal kummitytön synttäreille. Kivaa!
Ihan tajuton nälkä ja mitä ihmettä klo jo noin paljon..muuten täs yks yö aloitin lukemaan kympiltä synttärilahjaks saamaani kirjaa ja niin vaan lopetin vasta kun viimeinen sivu oli saatu sekin loppuun, vei tarina mennessään, todella rentouttavaa mut miten menikin 4h kuin hujauksessa..aamul sillon sen tunsi nahoissaan, oli silti huippua lukee pitkästä aikaa jotain hömppää. Lukemiseni on muuten aina jotain asiatekstiä ja ei niin rentouttavaa, eikä todellakaa samoin tavoin mukaansa tempaavaa. Syömään viel yöpalaa, yleensä viili tai raejuustoo, nopeita ja helppoja.. parsakaaliki tekis mieli nakertaa.. Kävin yksin kaupassa, niin helppoo aina päivystysviikon jälkeen kun vaan saa kotoo lähtee ihan yksin, kiva fiilis, vapaa olo. Hyvää yötä!
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
Tänään selitin taas kerran missä ollaan asuttu ja kun tullaan aikuisiksi ja tavataan tyttö- tai poikaystävä ja sit voi muuttaa kotoa pois kun on aikuinen tai jotain n.20 vuotias. - Minä rakennan talon Tampereelle, maalaan sinne paljon kukkia ja siellä kasvaakin paljon kukkia, äitikin voi välillä asua siellä ja Lennikin, isi asuu teltassa. Talon maalaan valkoiseksi ja vasaralla ja nauloilla minä rakennan sen.
Kysyin et mistäs sä saat rahaa rakentaa talon, meinaatkos käydä enste jossain töissä. Kuulemma työskentekee aikansa Oriveden paloasemalla ja sit muuttaa Tampereelle , rakentaa talon ja menee Tampereen paloasemalle töihin.
- Koska Muorilla on synttärit? Ne on vasta huhtikuussa, sinne on viel aikaa, Lennillä on 3 yön päästä. - No kenellä sit seuraavaks on synttärit? Isillähän on kohta, parin viikon päästä, mitähän isi haluaa lahjaks. - Isi mitä sä haluat synttärilahjaks, haluaisitko vettä? Isi vastas siihen et Lino saa seuraavaks synttärilahjaks sitten piimää.
Jne..muutamia välikommentteja toki keskusteluista puuttuu mutta pääpiirteittäin tuonnepäin ja mä repeilin, hassu ihana poika.
Käytiin Oriveden karttaa tänään läpi ja Lino ympyröi kaikkien tuttujen asuinpaikat. Lähtee sit kotoo kynällä osoittaen, musteen pitää olla sisäs, kunhan vaan osoittaa sillä ja kulkee kenelle milloinkin ja palaa kotiin. Annen porukatkin on merkattu kun Lino asuu sit isona siinä naapurissa sen aikaa kun työskentelee Oriveden piipaalla.
Lelulaatikoita käytiin se aika läpi kun isi oli palomiesreeneissä ja niin ne lelut löysi taas paikkojaan omiin koppiinsa ja Palomies Sami leluille tehtii oma loota, tähän asti sitä ei oo tarvittu sillä leluilla on leikitty jokaikinen päivä aina 1.11 lähtien..ja näin ollu jatkuvasti esillä, nyt meni lelukaappiin. Leikittiin tänään puuleluilla, Papan tekemällä traktorilla lavetteineen, Pohjaloilta saadulla puuautolla ukkoineen..isi ja Lino kuulemma ja Brion magneettijunalla ja isovaarin tekemällä puuautolla. Niin ja soitettiin Linon tekemillä palikoilla ja Lenni se soitti pimpulia.
Lenni nukku tänään vaan yhdet 3h päikkärit välillä ruokaillen 12.30-15.30 ja meni vasta puol kymppi yöunille. Kyl vaihtelee, just siirryttiin kolmista päiväunista kahtiin ja kyl taidetaan niin jatkaa, väsyny itkuisen sekainen päivä tänään oli vaik välillä niin mielettömiä hymyjä ja ihan onnessaa kipittää ympäri kämppää hoippuen pikkujaloillaan.
Sisustin meidän vessaa just äsken. Käytiin lasten kaa tänään kylässä katsomassa suloista alle 3vkon ikäistä poikaa kauniissa kodissa. Ihana pieni poika, iloinen isoveli, upea äiti ja perheen sisustus on jotain häkellyttävää, aina kun siel käy, rupee kotonakin paikat siistiytymään ja selkeytymään. Facessa kuvia sieltä: Suunnittelutoimisto Muotoa - Yksityiskodit - maalaistalo pirtteineen.
Meil talon lopputarkastus pian ja ihanaa kun on hyvä syy laittaa paikat kuntoon. Sain muuten lahjaks syksyllä siivouslahjakortin ja nyt vihdoin oli energiaa se aika sopia..sillä haluan tehdä sitä ennen pohjasiivouksen ja jätän ne hankalat paikat kuten kaappien päälliset, sauna jne.. siihen siivouspäivään, sovittiin puhelimessa että saan samalla siivousopastusta niin aineiden kuin välineidenkin suhteen. Kiva kokemus varmasti ja aikaa meil yhdessä 3h siivota ja oppia!
Ystävät teki pikamuuton Orivedelle, just selitin tänään talon ohitse ajaessamme Linolle et tuonne ne Eetu ja Juuso kohta muuttaa ja hetki sitten sain puhelimeeni kuvia kuinka heil siel jo tavaratkin paikallaan ja remontti tehty..reilus viikossa! Oon ihan hämilläni..mut pikapuoliin lähipäivinä aamulenkil sit sinne suuntaan! Vau!
Tälläistä tänään ja hu akupunktioon ja illal kummitytön synttäreille. Kivaa!
Ihan tajuton nälkä ja mitä ihmettä klo jo noin paljon..muuten täs yks yö aloitin lukemaan kympiltä synttärilahjaks saamaani kirjaa ja niin vaan lopetin vasta kun viimeinen sivu oli saatu sekin loppuun, vei tarina mennessään, todella rentouttavaa mut miten menikin 4h kuin hujauksessa..aamul sillon sen tunsi nahoissaan, oli silti huippua lukee pitkästä aikaa jotain hömppää. Lukemiseni on muuten aina jotain asiatekstiä ja ei niin rentouttavaa, eikä todellakaa samoin tavoin mukaansa tempaavaa. Syömään viel yöpalaa, yleensä viili tai raejuustoo, nopeita ja helppoja.. parsakaaliki tekis mieli nakertaa.. Kävin yksin kaupassa, niin helppoo aina päivystysviikon jälkeen kun vaan saa kotoo lähtee ihan yksin, kiva fiilis, vapaa olo. Hyvää yötä!
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
17.2.2013
Tasapainoa etsimässä
On helppoa olla onnellinen, mut ei se oo aina niin yksinkertaista. Liikunta antaa energiaa, purkaa stressiä, tuo hyvää mieltä, selkeyttää ajatuksia, mut jos on välillä niin väsyny ettei siihenkään ole voimia. Kehon kuunteleminen kaiken keskellä on haastavaa mutta palkitsevaa. Aivot työstää ja raksuttaa, miten ne saa hiljaiseksi. Meditoimalla tai jos se ei onnistu niin olis syytä harjoitella edes. Tiskejä siellä, leluja täällä, pyykkejä pitkin poikin, miks miettii edes niitä, joko korjaa ne tai sit ei edes mieti niitä.
Ihanaa olis jos päivittäin saisi ulkoilla pari tuntia kevyesti liikkuen, syödä paljon kasviksia, lehtivihreää, tuoretta leipää, soppaa ja teetä, tyyneyden ylläpito, ajatusvirran tasapaino, olla läsnä tekee mitä sit tekeekään.
Toisaalta kun elämäni oli hektisempää, en ehtinyt ajatella ja sitä sen miettimättä meni paikasta toiseen ja teki mitä oli sovittu ja toisaalta pakeni sitä hiljaisuutta, kivaa oli mut se kehon kuuntelu jäi puolitiehen ja tajus yhtäkkiä kuin väsyny olikaan, mut eipähän tarvinnu miettiä ja pohdiskella.
Olemisen taito on yks haastavimpia, mä ainakin pakenen kaikella tekemisellä usein asioiden murehtimista, miks sitä murehtiikin niin tyhjänpäiväsiä, kuten miks verhotangot ei voi olla vähän ylempänä jne..
Oikeestaan paljon ja usein mietityttää tän maailman ja lasten hyvinvointi. Eilen käytiin hyvää keskustelua eräissä juhlissa lastentarhan opettajan ym..äitien kanssa siitä kuinka vaikka miten yrittäis helpottaa lasten oloja niin perheet joissa ongelmia on, eivät päästä lähelleenkään. Sain paljon tietoutta siitä kuinka he oikeasti yrittävät auttaa ja kysyinkin miten alalla ja lasten kanssa työskentelevien psyyke kestää nähdä että lähes puolella lapsista on ongelmia kotona. He tekevät parhaansa.
Olen kiitollinen siitä että on mahdollisuus olla lasteni kanssa kotona ja tilanteeni on hyvä muutenkin kaikinpuolin ja lapsemme saa kasvaa rakkauden ympäröimänä, kiitos siitä lukuisten läheisten. Tää Orivesi asuinpaikkana on paratiisi pienten lasten kanssa.
Kaikkeen tuohon murehtimisiin, väsymykseen ja saamattomuuteen paras lääke olisi elää hetkessä. Nukkua kun nukuttaa, syödä kun nälättää jne.. Olla läsnä niissä hetkissä eikä ajatella kaikkea muuta kuten et onkohan se kone jo sammunu..tms.
Tuntuu että ennen elin enemmän hetkessä ja varsinkin kun muistan et kesken työpäivän istuin 3h terveyskeskuksen päivystyksessä ja nautin istua paikallani, katsella ihmisiä ja todellakin olla vaan siinä. Toisaalta lasten kanssa on helppo elää hetkessä, läsnä oleminen tosin välillä vaikeutuu kun siinä ohella tulee tehtyä niitä kotiaskareitakin toisella kädellä. Lasten hereillä ollessa pyrin etten olis koneella tai puhelimesssa vaan todellakin saisin mahdollisuuden olla täysillä mukana yhdessä tekemisissä. Leikkiminen ei oo aina helppoa mutta todella palkitsevaa kun siihen pääsee mukaan ja varsinkin kun innostuu.
Negatiivisuus tuo ympärilleen lisää negaa ja onkin tärkeää kääntää lauseet aina positiivisiksi. On ihanaa olla näinkin terve vaikka pikku flunssa kiusaisi tai tää klassinen mitä käytin joskus nuorena..olen onnellinen et on kädet ja jalat, en muista mistä se tuli aikoinaan, mut paljon tuli sitä hoettua. Ehkä viime aikoina tuo yksinkertaisten asioiden kiitollisuus on unohtunut ja olenkin liikaa keskittynyt siihen mikä on vialla ja valittamiseen turhista pikkuasioista tai ainakin päässäni suurennellut pikkuasioita ongelmiksi.
Väsyneenä sitä tuntuu monet asiat mahdottomilta, toisaalta taas kun on koko päivän aikataulu, niin se menee kuin vettä vain. Ihana herätä tästä ja nyt alkaa oman itseni ohjaaminen jälleen positiivisuuden keskelle, kaikki on täs elämässä mahdollista ja energiaa riittää kun pienissä lapsissa. Kehon kuuntelemista ei saa lopettaa, muuten palaa taas on/off kytkin toimintoon, mikä onkin jo liian yleistä.
Balancet kunniaan : )
Mut hei toisaalta miks kaikkia näitäkin asioita pitää miettiä, miksei vaan oo. Onks tää jotain itsensä uudelleen aktivointia, kouluttamista, tiedon pakkaamista alitajuntaan..ei ole helppoa muuttaa toimintatapoja ja sanotaankin että tarvitaan tuhansia toistoja ennenkuin vanha koira oppii uusille tavoille.
Haastan jokaisen nyt kääntämään lauseet sellaisiksi mitä elämältä haluaa ja tiputetaan kaikki nega pois. Aloita aamu kehumalla itseäsi ja kertomalla itsellesi että tästä tulee niiiin ihana päivä. Ja jos vahingos ehdit ajatteleen jotain 'vittu tää on paska päivä' niin ehdit viel korjaamaan sen kun käännät paris minuutis asenteen ja se mitä ajattelet, se tapahtuu. Yksinkertaista.
Tää teksti voi olla sekavaa, kolmen tunnin koonti ajatuksista mitkä katkes jo monenmonta kertaa : )
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
Ihanaa olis jos päivittäin saisi ulkoilla pari tuntia kevyesti liikkuen, syödä paljon kasviksia, lehtivihreää, tuoretta leipää, soppaa ja teetä, tyyneyden ylläpito, ajatusvirran tasapaino, olla läsnä tekee mitä sit tekeekään.
Toisaalta kun elämäni oli hektisempää, en ehtinyt ajatella ja sitä sen miettimättä meni paikasta toiseen ja teki mitä oli sovittu ja toisaalta pakeni sitä hiljaisuutta, kivaa oli mut se kehon kuuntelu jäi puolitiehen ja tajus yhtäkkiä kuin väsyny olikaan, mut eipähän tarvinnu miettiä ja pohdiskella.
Olemisen taito on yks haastavimpia, mä ainakin pakenen kaikella tekemisellä usein asioiden murehtimista, miks sitä murehtiikin niin tyhjänpäiväsiä, kuten miks verhotangot ei voi olla vähän ylempänä jne..
Oikeestaan paljon ja usein mietityttää tän maailman ja lasten hyvinvointi. Eilen käytiin hyvää keskustelua eräissä juhlissa lastentarhan opettajan ym..äitien kanssa siitä kuinka vaikka miten yrittäis helpottaa lasten oloja niin perheet joissa ongelmia on, eivät päästä lähelleenkään. Sain paljon tietoutta siitä kuinka he oikeasti yrittävät auttaa ja kysyinkin miten alalla ja lasten kanssa työskentelevien psyyke kestää nähdä että lähes puolella lapsista on ongelmia kotona. He tekevät parhaansa.
Olen kiitollinen siitä että on mahdollisuus olla lasteni kanssa kotona ja tilanteeni on hyvä muutenkin kaikinpuolin ja lapsemme saa kasvaa rakkauden ympäröimänä, kiitos siitä lukuisten läheisten. Tää Orivesi asuinpaikkana on paratiisi pienten lasten kanssa.
Kaikkeen tuohon murehtimisiin, väsymykseen ja saamattomuuteen paras lääke olisi elää hetkessä. Nukkua kun nukuttaa, syödä kun nälättää jne.. Olla läsnä niissä hetkissä eikä ajatella kaikkea muuta kuten et onkohan se kone jo sammunu..tms.
Tuntuu että ennen elin enemmän hetkessä ja varsinkin kun muistan et kesken työpäivän istuin 3h terveyskeskuksen päivystyksessä ja nautin istua paikallani, katsella ihmisiä ja todellakin olla vaan siinä. Toisaalta lasten kanssa on helppo elää hetkessä, läsnä oleminen tosin välillä vaikeutuu kun siinä ohella tulee tehtyä niitä kotiaskareitakin toisella kädellä. Lasten hereillä ollessa pyrin etten olis koneella tai puhelimesssa vaan todellakin saisin mahdollisuuden olla täysillä mukana yhdessä tekemisissä. Leikkiminen ei oo aina helppoa mutta todella palkitsevaa kun siihen pääsee mukaan ja varsinkin kun innostuu.
Negatiivisuus tuo ympärilleen lisää negaa ja onkin tärkeää kääntää lauseet aina positiivisiksi. On ihanaa olla näinkin terve vaikka pikku flunssa kiusaisi tai tää klassinen mitä käytin joskus nuorena..olen onnellinen et on kädet ja jalat, en muista mistä se tuli aikoinaan, mut paljon tuli sitä hoettua. Ehkä viime aikoina tuo yksinkertaisten asioiden kiitollisuus on unohtunut ja olenkin liikaa keskittynyt siihen mikä on vialla ja valittamiseen turhista pikkuasioista tai ainakin päässäni suurennellut pikkuasioita ongelmiksi.
Väsyneenä sitä tuntuu monet asiat mahdottomilta, toisaalta taas kun on koko päivän aikataulu, niin se menee kuin vettä vain. Ihana herätä tästä ja nyt alkaa oman itseni ohjaaminen jälleen positiivisuuden keskelle, kaikki on täs elämässä mahdollista ja energiaa riittää kun pienissä lapsissa. Kehon kuuntelemista ei saa lopettaa, muuten palaa taas on/off kytkin toimintoon, mikä onkin jo liian yleistä.
Balancet kunniaan : )
Mut hei toisaalta miks kaikkia näitäkin asioita pitää miettiä, miksei vaan oo. Onks tää jotain itsensä uudelleen aktivointia, kouluttamista, tiedon pakkaamista alitajuntaan..ei ole helppoa muuttaa toimintatapoja ja sanotaankin että tarvitaan tuhansia toistoja ennenkuin vanha koira oppii uusille tavoille.
Haastan jokaisen nyt kääntämään lauseet sellaisiksi mitä elämältä haluaa ja tiputetaan kaikki nega pois. Aloita aamu kehumalla itseäsi ja kertomalla itsellesi että tästä tulee niiiin ihana päivä. Ja jos vahingos ehdit ajatteleen jotain 'vittu tää on paska päivä' niin ehdit viel korjaamaan sen kun käännät paris minuutis asenteen ja se mitä ajattelet, se tapahtuu. Yksinkertaista.
Tää teksti voi olla sekavaa, kolmen tunnin koonti ajatuksista mitkä katkes jo monenmonta kertaa : )
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
15.2.2013
Kirjastosta sormiruokaa ja maitoa..ym pohdiskelua
Oltiin lasten ja mummelin kans kirjastossa ja olin melkein päättäny et mitään kirjoi en lainaa itelleni kun sit pää savuten niitä opiskelen ja kaikkee muutakin olis tekemistä mut niin se taas koppaan irtos hyllystä lukuisia ravintoa käsitteleviä opuksia, suosikkejani on tyyliin 'Parantavien ruokien opas' tms.. Nyt se nimi tuli mieleen kun yritin sitä muistella, oli mul lainas joskus ja olisin lainannu nyt uudelleen.
'Omin sormin suuhun' kirja on näin äkkiseltään lueskeltuna ihan huippu. Pelastais monen perheen ruokailuhetket ja auttaisi aikuisia ymmärtämään lapsen etujen mukaista kiinteiden aloitusta. Enemmänkin tekstiä, ei niinkään kuvia, ehkä juuri ilmestyneet uutuuskirjat aiheeseen liittyen ovat mielenkiintoisempia mutta kyl olis ollu tuokin kirja tarpeen esikoisen kiinteitä aloittaessa kolmisen vuotta sitten, kun en osannu kyseenalaistaa perusjuttuja ja kaikki tuntu hankalalta ja jotenkin ei oikealta.
Oon välillä niin eri linjoilla yleisten suositusten tai siis markkinoinnin ja mainosten sokaistamien suositusten kanssa ja tälläiset kirjat on ihania kun kokoajan saa nyökytellä päätään hymyssä suin, et just noin! Miks ihmeessä meidät opetetaan tietyin käsityksin ja niinkin että lapsen tulis ruokapöydässä noudattaa aikuisten keksimiä sääntöjä. Katselkaamme ruokailuhetkeä lasten silmin. Näin syntyy terve suhtautuminen ruokaan ja lapsi todella tietää mitä haluaa milloinkin syödä. Tuo on kai yks haastavimpia asioita ymmärtää että alle yks vuotias syö varmasti mitä milloinkin tarvitsee, kunhan pistää pöytään kaikenlaista laadukasta ravinteikasta sapuskaa (kasviksia, hedelmiä, marjoja, lihaa ja voita) ja antaa lapsen valita ruokansa. Mä ainakin oon huolissani aina et onks syöny tarpeeks mut iso jätkähän tuo Lennikin on. Meil syöty muuten Lennin kans sormin mut puurot ja kasvissoseet oon syöttäny lusikalla. Kirjassa neuvotaan antaa lusikka tai kuivunut leivänkannikka lapselle käteen millä voi sit dippailla sopan tai puuron suuhunsa, mielenkiintoista.
Ajattelen että rintamaito tai vaihtoeht.maito on lapsen ensisijainen ravinto aina vuoden ikään asti ja tämänkin mulle pyörsi Mehiläisessä lasten lääkäri 'et ei se rintamaito enää puolenvuoden jälkeen oo kun laihaa vettä' no se kommentti omaan arvoonsa ja meil tissiä syödään eka ja sit vasta ruokapöytään. Lenni tosin nyt ihan viimeviikon ajan on jättänyt muutamia imetyskertoja itse väliin. Terveysjärjestö WHO:n suositus on imettää lasta vähintään kaksi vuotiaaksi jopa pidempäänkin. Veikkaan et meil menee väkisinkin viel vuosi et päiväimetyksistä vähennetään pelkkään yösyöttöön, mielenkiinnolla seuraan mitä Lenni asian suhteen tekee ja todellakin poika saa päättää. Mä paikkaan täl kaikel sitä epävarmuutta ja imetyksen aikaista lopettamista Linon (6kk) kanssa. Lennin kans kun koko homma rupes onnistumaan rennoin merkein ilman kikkailuja vasta 7kk iässä. Nyt kun Lennillä yskä ja limaa tuntuu olevan nyt melkosesti, lakritsanjuuri irroittaa limaa, siis esim teenä ja hunajakin aina hyvästä. Lennille antanu lusikan kärjellä inkiväärihunajaa, nyt kun jo uskaltaa ikärajoituksen 1v puitteissa. Limaisuutta lisääviä maitotuotteet ja kaura.
Nappasin kirjan 'Maito' uutuuspöydästä ja lyhkäisyydessään kirja kertoo kuinka pästöroimaton maito on elämän eliksiiriä.. Jne.. Ja miks ihmeessä prosessointivaiheessa maidosta putsataan kaikki ihmiskehollekin tärkeät ravintoaineet pois.
Joskus painotan liikaa ruokahommia terveyteen liittyen mut tärkeimpänä elämässä kiireettömyys ja vaik olis joskus kiirettäkin niin stressittömyys sekä kiitollisuus. Niillä eväin mieli on tyyni ja hommat luistaa. Oon pitäny positiivisuutta, kiitollisuutta ja rentoa asennetta usein itsestäänselvyytenä ja sekin on omalla kohdalla nyt koetuksella ja opettelenkin näitä juttuja taas uudelleen. Sitä unohtaa välillä asenteen merkityksen väsymyksen keskellä vaikka silloin se olis just tärkeimmillään. Tänään oli ihana migreenitön ja energinen päivä täynnä iloisia kokemuksia.
Migreenin suurin aiheuttaja on stressi tai sen purkautuminen..toiv mulla tuo jälkimmäinen prosessi jo käynnissä. Ja tää äitiysloma/hoitovapaa on menny ihan liian äkkiä monia turhiakin asioita pohdiskellessa! Mutta mikä ihanaa niin Mutsi on lupautunu lasten kotihoitajaksi siihen asti et hoitopaikka perhepäivähoitajalle järkkääntyy. Asiat järjestyy vaikka monta mutkaa oli mut niin vaan meni hienosti. Vaikkakin äitelle tänään just lausahdit et mikä työ tai mikä asia on muka tärkeämpää kuin olla lastensa kanssa kotona..en saa soimata itseäni mut pöllöö on et rahan takia kaikkee sitä tekeekin..eiköhän tääkin asia muovaannu vielä mieleisekseni ja lasten parhaaksi.
S
'Omin sormin suuhun' kirja on näin äkkiseltään lueskeltuna ihan huippu. Pelastais monen perheen ruokailuhetket ja auttaisi aikuisia ymmärtämään lapsen etujen mukaista kiinteiden aloitusta. Enemmänkin tekstiä, ei niinkään kuvia, ehkä juuri ilmestyneet uutuuskirjat aiheeseen liittyen ovat mielenkiintoisempia mutta kyl olis ollu tuokin kirja tarpeen esikoisen kiinteitä aloittaessa kolmisen vuotta sitten, kun en osannu kyseenalaistaa perusjuttuja ja kaikki tuntu hankalalta ja jotenkin ei oikealta.
Oon välillä niin eri linjoilla yleisten suositusten tai siis markkinoinnin ja mainosten sokaistamien suositusten kanssa ja tälläiset kirjat on ihania kun kokoajan saa nyökytellä päätään hymyssä suin, et just noin! Miks ihmeessä meidät opetetaan tietyin käsityksin ja niinkin että lapsen tulis ruokapöydässä noudattaa aikuisten keksimiä sääntöjä. Katselkaamme ruokailuhetkeä lasten silmin. Näin syntyy terve suhtautuminen ruokaan ja lapsi todella tietää mitä haluaa milloinkin syödä. Tuo on kai yks haastavimpia asioita ymmärtää että alle yks vuotias syö varmasti mitä milloinkin tarvitsee, kunhan pistää pöytään kaikenlaista laadukasta ravinteikasta sapuskaa (kasviksia, hedelmiä, marjoja, lihaa ja voita) ja antaa lapsen valita ruokansa. Mä ainakin oon huolissani aina et onks syöny tarpeeks mut iso jätkähän tuo Lennikin on. Meil syöty muuten Lennin kans sormin mut puurot ja kasvissoseet oon syöttäny lusikalla. Kirjassa neuvotaan antaa lusikka tai kuivunut leivänkannikka lapselle käteen millä voi sit dippailla sopan tai puuron suuhunsa, mielenkiintoista.
Ajattelen että rintamaito tai vaihtoeht.maito on lapsen ensisijainen ravinto aina vuoden ikään asti ja tämänkin mulle pyörsi Mehiläisessä lasten lääkäri 'et ei se rintamaito enää puolenvuoden jälkeen oo kun laihaa vettä' no se kommentti omaan arvoonsa ja meil tissiä syödään eka ja sit vasta ruokapöytään. Lenni tosin nyt ihan viimeviikon ajan on jättänyt muutamia imetyskertoja itse väliin. Terveysjärjestö WHO:n suositus on imettää lasta vähintään kaksi vuotiaaksi jopa pidempäänkin. Veikkaan et meil menee väkisinkin viel vuosi et päiväimetyksistä vähennetään pelkkään yösyöttöön, mielenkiinnolla seuraan mitä Lenni asian suhteen tekee ja todellakin poika saa päättää. Mä paikkaan täl kaikel sitä epävarmuutta ja imetyksen aikaista lopettamista Linon (6kk) kanssa. Lennin kans kun koko homma rupes onnistumaan rennoin merkein ilman kikkailuja vasta 7kk iässä. Nyt kun Lennillä yskä ja limaa tuntuu olevan nyt melkosesti, lakritsanjuuri irroittaa limaa, siis esim teenä ja hunajakin aina hyvästä. Lennille antanu lusikan kärjellä inkiväärihunajaa, nyt kun jo uskaltaa ikärajoituksen 1v puitteissa. Limaisuutta lisääviä maitotuotteet ja kaura.
Nappasin kirjan 'Maito' uutuuspöydästä ja lyhkäisyydessään kirja kertoo kuinka pästöroimaton maito on elämän eliksiiriä.. Jne.. Ja miks ihmeessä prosessointivaiheessa maidosta putsataan kaikki ihmiskehollekin tärkeät ravintoaineet pois.
Joskus painotan liikaa ruokahommia terveyteen liittyen mut tärkeimpänä elämässä kiireettömyys ja vaik olis joskus kiirettäkin niin stressittömyys sekä kiitollisuus. Niillä eväin mieli on tyyni ja hommat luistaa. Oon pitäny positiivisuutta, kiitollisuutta ja rentoa asennetta usein itsestäänselvyytenä ja sekin on omalla kohdalla nyt koetuksella ja opettelenkin näitä juttuja taas uudelleen. Sitä unohtaa välillä asenteen merkityksen väsymyksen keskellä vaikka silloin se olis just tärkeimmillään. Tänään oli ihana migreenitön ja energinen päivä täynnä iloisia kokemuksia.
Migreenin suurin aiheuttaja on stressi tai sen purkautuminen..toiv mulla tuo jälkimmäinen prosessi jo käynnissä. Ja tää äitiysloma/hoitovapaa on menny ihan liian äkkiä monia turhiakin asioita pohdiskellessa! Mutta mikä ihanaa niin Mutsi on lupautunu lasten kotihoitajaksi siihen asti et hoitopaikka perhepäivähoitajalle järkkääntyy. Asiat järjestyy vaikka monta mutkaa oli mut niin vaan meni hienosti. Vaikkakin äitelle tänään just lausahdit et mikä työ tai mikä asia on muka tärkeämpää kuin olla lastensa kanssa kotona..en saa soimata itseäni mut pöllöö on et rahan takia kaikkee sitä tekeekin..eiköhän tääkin asia muovaannu vielä mieleisekseni ja lasten parhaaksi.
S
14.2.2013
Majakka
Tämä upea majakka oli hotellimme rannassa. Täydenkuun aikaan laskuvesi oli voimakas ja iltasella majakalle avautui polku. Harvoin koko perhe katsoo kameran suuntaan, onnistunut otos, kiitos Antti.
Lapset hullutteli märässä hiekassa ja siitä kuvia lisää myöhemmin.
13.2.2013
Letkutusmestari
Mun puhelimen näyttö on säpäleinä, onneks on näppis millä kirjoittaa ilman että lasinsiruja peukaloissa : )
Haastava kotiinpaluu, ensin univelkojen pois nukkumista ja lauantainhan nukuin Lennin kaa kokonaan, Lino kun jaksoi tehä hommia iskin kaa paloasemalla.
Migreeni on koetellut nyt todenteolla, useampana päivänä täs viikon sisällä, lähes päivittäin ja eilen meni taasen kipushokkitilaan myöhään illalla vaikka olin hoitanut särkyäni lukuisin konstein jo aamusta alkaen joogalla, pallo hieronnalla, rentoutuksilla jne.. Tänään hurja olo jatkunut vielä ja nyt iltaa kohden pikkuhiljaa keventynyt. Syitä on varmasti monia ja Espe tuos mulle lukikin netistä mikä kaikki voi säryn laukaista ja muhun sopi ne kaikki. Stressi oli ykkösaiheuttaja.. Mähän en oo myöntäny et olisin stressaantunu kun ajattelen aina niin positiivisesti, mut kyl nyt on ruvennu totuus paljastumaan ja tajuamaan et aika montaa köyttä sitä käsissään on pidelly ja vähän vois höllätä ja osan irroittaa kokonaan. Aion siis jatkossa päästää itseni helpommalla vaikka siihen pyrkinyt tässä jo viimeisen vuoden ajan mut sitä mielen hiljaisuutta harjoittelen ja varmasti lopun ikääni sitä työstän.
Mahtava tää uus rytmi kun lapset jo nukkuu ja itekin kohta nukun. Aamun virkku,illan torkku. En olis itestäni uskonu, mut ei pöllömpää.
Nautitaan elämästä sellaisena kuin se on!
S
11.2.2013
Multimedia message
Tää teksti piti olla tuossa :)
Ihanaa kun Sini jaksaa kirjoittaa viel matkan jälkeenkin tänne :)
Ihanaa kun Sini jaksaa kirjoittaa viel matkan jälkeenkin tänne :)
Phuketissa halvempaa, Khao Lak pieni niin siksi kalliimpi. Mut silti halpaa. Mun kalleimmat jutut oli 4000 batia snorklausretki Raya Diversilla, huippu! Ja 2200 taksi Patong-Khao Lak. Mä aina kuvittelen et muistan näitä, mutten koskaan enää kun seuraava matka, joten nyt jotain ylös :)
10.2.2013
Thaimaa juttui
Phuketin lentokentältä..
Kun sillon myöhään pe iltana kotiuduttiin niin Lino otti seinästä kii ja sano - on niin ihanaa olla kotona, että halin seiniäkin..! : ))
Mä ajattelin kirjoitella täs lähiaikoina kaikkee matkaan liittyvää mitä mieleen tulee, jokatapauksessa matka meni lasten kanssa todella mukavasti vaikka ekat päivät olikin vähän hakemista ja yölennosta palautumista. Paras juttu oli että pyrittiin koko porukka nukkumaan päiväunet joka päivä, sen jälkeen ehti viel ennen auringonlaskua uimaan tai sit nukuttiin vähän myöhemmin ja rauhallinen lähtö illalliselle. Meillä oli tapana joka päivä startata klo 19 porukalla, ketkä milloinkin pääsivät menoiltaan, keskustaan syömään.
Markkinoilla käytiin pari kertaa ja kyl on hinnat noussu vaikka kaikesta vähintään puolet sai viel tingattuakin, mut muistan miten 7v sitten kenkiä ja vaatteita lähti 0,5- 2e kun nyt hinnat oli 5e ylöspäin. Ja kenkiä ei oikeen missään. KhaoLak on tosin pieni paikka kuten matkaiopaskin sanoi, mutta meille erittäin sopiva. Emme kaipaa ostareita, pari kojua jo riittää ja shoppailtua tuli muutamat bikinit ja markkinoilta erittäin huonosti ommeltuja puseroita ja toki pari paikallista laadukasta hihatonta pitkää puuvillapuseroa, niistä tulee mun jokapäivä vaatteita, niin ihania päällä ja kaunis nappirivistö ylhäältä alas, joten imetykseen todella sopivia.
Imetys oli loistojuttu matkalla ja Lenni tais vähintään parin tunnin välein syödä, joskus jopa tunninkin välein. Kalaöljytankattiin kuukausi ennen matkaa jopa kolmasti päivässä ja reissuskin otin kolminkertaista annosta jotta Lennikin sais vastustuskykyä maidon mukana. Pakurihunajaa ostin SmoothieStudiolta ja purkki tuli mukaan reissuun ja se nautittiin pieninä annoksina pitkin päivää antamaan myös suojaa ja immuniteettia. Luomupikakaurahiutalepusseja oli mukana joka päivälle ja Lenni söikin herättyään aina puolikkaan pussin jotta aamupala sujui rauhallisemmin. Aamupalalla ei oikein Lennille ollu mitään syötävää, kurkkua ja hedelmiä, muu ei kelvannut ja rähjäs nälissään. Lennille siis puurot mukaan ja näin antoi tyytyväisenä meille muille hetken rauhan syödä. Lino söi jogurttia ja hedelmiä, välillä leipää. Mukana reisussa oli tattarinäkkäriä ja riisikakkuleipiä sekä voipaketti. Altaalla puolenpäivän aikaan nautittiin pikkuvälipalaksi näitä leipiä ja banaania sekä smoothieita.
Hotellin vieressä oli cafe o bar eli shakebaari mistä haimme tuoreita hedelmäsmoothieita, no ice and no sugar, please ja mä elin päivät niillä. Hotellilla tekivät pirtelöt tiivisteistä ja jäistä, joten tuli haettua takuuvarmaa tuoretta vakiopaikasta ja koko meidän 12henk porukka nauttikin näitä juomia niin että paikan henkilökunta oppi jo tietään mitä haluamme. Mun lemppari oli kookos ja mango. Banaanikin hyvä. Kookospalloja tilasin aina ravintolassa ruoan kanssa sekä hotellilla altaalle. Tuntu välillä hassulta kun ne sano et ei ole ja sit kun katsoo palmuun ylöspäin niin sielhän niitä olis vaik kuinka. Juotua pallon sai sen kovertaa lusikalla, vitsit mä rakastan sitä makua!
Markkinoilta ostettiin hedelmiä ja vihanneksia joita myös nautittiin eväinä. Mul oli kuorimaveitsi ja puukko mukana aina rattaissa niin eväät syntyi pikapuoliin.
Lapset söi myös paljon riisiä oliiviöljyn ja voin kera ja hulluinta oli se että monessakaan paikassa ei saanut pelkkää riisiä kuten paluumatkalla Phuketin lentokentällä! Oltiin aivan äimänä, pelkkää nugettia ja hampurilaista, ranskiksia tai sämpylää jne..sikahintaista pullamössöö. Paikalliset söi silmiinpistävästi valmisruokia paketeista vaik mieletön ruokakulttuuri heil siel ja tuoretta ruokaa tarjolla missä vaan,eikun pakastemikroriisiä tauluun. Länsimaalaistuminen näkyi myös palvelussa, perusruokakaupassa ei myyjä edes tervehtiny, saati katsonut silmiin lainkaan. Onneksi suurimmaksi osaksi palvelu oli erittäin ystävällistä. Ravintoloissa oli valinnanvaraa niin rannassa kuin pääkadulla. Muutamassa paikassa käytiin jopa kahdesti jos hyvä ruoka tai kaunis maisema oli mieleen. Viimeisenä iltana oltiin upean Laguna hotellin rantaravintolassa auringonlaskun aikaan. Tajuttoman kaunis paikka vaikkakin ruoka ei niin hyvää kuin esim Vikingissä tai PhuKhaoLakissa. Jälleen ihmetytti että lasten menu sisälsi aina pelkkää rankalais-hampurilais-nugetti akselia, joten Linolle tilattiin aikuisten annos, useimmiten kanaa ja riisiä. Miten lapsille syötetään tollaista, ei kukaan meistä aikuisistakaan tollasia ravintolas söis niin miks lapsille ei muuta tarjolla ja tilatessamme riisiä ranskisten tilalle, niin ranskiksii tuli kuitenkin. Meitä oli sen verran iso porukka family1,family2,3,4, meni niil välillä siel tilaukset sekasin : )
Kirjoittelen täs mitä mieleen tulee. Meitä oli siis 10 aikuista ja meidän pojat, kaikilla meni tosi hyvin yksiin ja kaik teki millon mitäkin halusivat. Useimmiten oltiin allasjumpan aikaan yläaltailla tai sit toisella viikolla mentiin suoraan aamupalalta aina rannan allasalueille mihin pyyhepoika oli varannut meille ystävällisesti 6tuolia..tippiä heitettiin.
Lenni pääs nukkumaan rakennuksen varjoon mereltä puhaltavaan tuulenvireeseen ja näinä hetkinä mä joko uin meressä, kävelin rantaa eestaas tai luin lehteä. Linolla oli viihdyttäjiä ja uimakavereita. Lino oppi hetkessä snorklaamaan. Samilelut siis PalomiesSami leluja oli kassillinen usein altailla mukana ja varjon alla oli kovat leikit käynnissä.
Lenni oppi kävelemään ja sanoi äiti muutaman kerran. Namnam on ensisana, sitä hokee syödessään. Lino oppi pissaan pytyllä kun miehet seisaaltaan ja oppi hakemaan itselleen jäätelön allasbaarista, itekseen sinne kipitti, antoi rahan ja osoitti jäätelöallasta. Henkilökunta naureskeli ja näytti vaihtoehdot ja muistutteli et vaihtorahaakin viel saa kun poika jo oli kiiruhtamassa onnellisena jäätelö kourassa takaisin. Me seurattiin tapahtumaa aina vähän salaa nurkan takaa huvittuneina.
Lapsilla oli UV-paidat ja luonnonkosmetiikka Loven 50 aurinkorasvaa. Linolla punoitti kädet yhtenä päivänä, onneks paidassa oli irtohihat joita sit pidettiin paripäivää suojaamassa. Aurinko on Thaimaassa kova ja jokainen aikuinen poltti itsensä jostain kohtaa niin huolimattoman rasvauksen vuoksi tai pilvisenä päivänä kun tuli oleskeltua liikaa poissa varjon alta.
Nyt nukkuun..Lenni se heränny jo ennen neljää..kyl on thaikkurytmi vahvassa ja meni nukkumaan jo seiskan jälest.
S
9.2.2013
Kotia kohden ja kotona
Tää kuva napattu katsellessamme viimeisen matkapäivämme auringonlaskua. Illan ohjelmassa oli lähettää good luck lyhdyt taivaalle, jokainen omansa.
Tultiin viimeyönä kotiin puolenyön paikkeilla. Aikaero tuntuu ja Lenni se heräs neljän pintaan kun Thaimaassa klo olisi sillon 9. Viestiteltiin Sennin ja Maiskin kanssa viiden aikoihin, he olivat menossa hotellimme rantaan aamupalailemaan ja matkustavat kotiin siis vasta 3pvän päästä.
Seuraavat illat varmasti ihanan rauhallisia kotonamme sillä lapset luultavimmin totuttelevat tähän uuteen aikaan ja kun Thaimaas klo 22 illal, on se meillä tääl vasta 17. Mielenkiinnolla seuraan miten vaikuttaa.
Matkaväsymys kai päällänsä kun tuntuu kovin raskaalta olla kotona, oli ihana lähteä kotia kohden mut kyl tää arki yllättää ja paskashowt, laukkujen purkaminen, siivoominen, ruoan taikominen. Me nukutaan nyt Lennin kaa vähän ja aion sit herätä paremmin mielin kohti tätä päivää ja arjen vaatimia toimintoja..nyt vaan voimat finito vaik matkustaminen hyvin menikin. 20h se kesti. Edellisenä yönä paha migreeni ja jäi myös unet vähemmälle, liikaa vajetta ny. Ihanaa oli kun sain koneessa Lennin nukuttua myös itse torkahtaa ja lukea muutaman lehden ja katsoin jopa leffankin, rentouttavaa paikalla oloa. Zzzzz
Niin ja Lino ja Espe ne suuntas jo paloasemalle tsekkaan et onks autot tallella.
Matka oli todella onnistunut!
S
3.2.2013
Tääl viel
Terveisiä Khao Lakista!! Hotelli ihan mieletön ja tää koko paikka, iho kestäny aurinkoa, paitsi tänään poltin persaukseni kun ekaa kertaa ehdin makaamaan vatsallani jopa kokonaisen lehden luvun ajan. Matka menny yli odotusten, kerrassaan ihanaa!