Oltiin lasten ja mummelin kans kirjastossa ja olin melkein päättäny et mitään kirjoi en lainaa itelleni kun sit pää savuten niitä opiskelen ja kaikkee muutakin olis tekemistä mut niin se taas koppaan irtos hyllystä lukuisia ravintoa käsitteleviä opuksia, suosikkejani on tyyliin 'Parantavien ruokien opas' tms.. Nyt se nimi tuli mieleen kun yritin sitä muistella, oli mul lainas joskus ja olisin lainannu nyt uudelleen.
'Omin sormin suuhun' kirja on näin äkkiseltään lueskeltuna ihan huippu. Pelastais monen perheen ruokailuhetket ja auttaisi aikuisia ymmärtämään lapsen etujen mukaista kiinteiden aloitusta. Enemmänkin tekstiä, ei niinkään kuvia, ehkä juuri ilmestyneet uutuuskirjat aiheeseen liittyen ovat mielenkiintoisempia mutta kyl olis ollu tuokin kirja tarpeen esikoisen kiinteitä aloittaessa kolmisen vuotta sitten, kun en osannu kyseenalaistaa perusjuttuja ja kaikki tuntu hankalalta ja jotenkin ei oikealta.
Oon välillä niin eri linjoilla yleisten suositusten tai siis markkinoinnin ja mainosten sokaistamien suositusten kanssa ja tälläiset kirjat on ihania kun kokoajan saa nyökytellä päätään hymyssä suin, et just noin! Miks ihmeessä meidät opetetaan tietyin käsityksin ja niinkin että lapsen tulis ruokapöydässä noudattaa aikuisten keksimiä sääntöjä. Katselkaamme ruokailuhetkeä lasten silmin. Näin syntyy terve suhtautuminen ruokaan ja lapsi todella tietää mitä haluaa milloinkin syödä. Tuo on kai yks haastavimpia asioita ymmärtää että alle yks vuotias syö varmasti mitä milloinkin tarvitsee, kunhan pistää pöytään kaikenlaista laadukasta ravinteikasta sapuskaa (kasviksia, hedelmiä, marjoja, lihaa ja voita) ja antaa lapsen valita ruokansa. Mä ainakin oon huolissani aina et onks syöny tarpeeks mut iso jätkähän tuo Lennikin on. Meil syöty muuten Lennin kans sormin mut puurot ja kasvissoseet oon syöttäny lusikalla. Kirjassa neuvotaan antaa lusikka tai kuivunut leivänkannikka lapselle käteen millä voi sit dippailla sopan tai puuron suuhunsa, mielenkiintoista.
Ajattelen että rintamaito tai vaihtoeht.maito on lapsen ensisijainen ravinto aina vuoden ikään asti ja tämänkin mulle pyörsi Mehiläisessä lasten lääkäri 'et ei se rintamaito enää puolenvuoden jälkeen oo kun laihaa vettä' no se kommentti omaan arvoonsa ja meil tissiä syödään eka ja sit vasta ruokapöytään. Lenni tosin nyt ihan viimeviikon ajan on jättänyt muutamia imetyskertoja itse väliin. Terveysjärjestö WHO:n suositus on imettää lasta vähintään kaksi vuotiaaksi jopa pidempäänkin. Veikkaan et meil menee väkisinkin viel vuosi et päiväimetyksistä vähennetään pelkkään yösyöttöön, mielenkiinnolla seuraan mitä Lenni asian suhteen tekee ja todellakin poika saa päättää. Mä paikkaan täl kaikel sitä epävarmuutta ja imetyksen aikaista lopettamista Linon (6kk) kanssa. Lennin kans kun koko homma rupes onnistumaan rennoin merkein ilman kikkailuja vasta 7kk iässä. Nyt kun Lennillä yskä ja limaa tuntuu olevan nyt melkosesti, lakritsanjuuri irroittaa limaa, siis esim teenä ja hunajakin aina hyvästä. Lennille antanu lusikan kärjellä inkiväärihunajaa, nyt kun jo uskaltaa ikärajoituksen 1v puitteissa. Limaisuutta lisääviä maitotuotteet ja kaura.
Nappasin kirjan 'Maito' uutuuspöydästä ja lyhkäisyydessään kirja kertoo kuinka pästöroimaton maito on elämän eliksiiriä.. Jne.. Ja miks ihmeessä prosessointivaiheessa maidosta putsataan kaikki ihmiskehollekin tärkeät ravintoaineet pois.
Joskus painotan liikaa ruokahommia terveyteen liittyen mut tärkeimpänä elämässä kiireettömyys ja vaik olis joskus kiirettäkin niin stressittömyys sekä kiitollisuus. Niillä eväin mieli on tyyni ja hommat luistaa. Oon pitäny positiivisuutta, kiitollisuutta ja rentoa asennetta usein itsestäänselvyytenä ja sekin on omalla kohdalla nyt koetuksella ja opettelenkin näitä juttuja taas uudelleen. Sitä unohtaa välillä asenteen merkityksen väsymyksen keskellä vaikka silloin se olis just tärkeimmillään. Tänään oli ihana migreenitön ja energinen päivä täynnä iloisia kokemuksia.
Migreenin suurin aiheuttaja on stressi tai sen purkautuminen..toiv mulla tuo jälkimmäinen prosessi jo käynnissä. Ja tää äitiysloma/hoitovapaa on menny ihan liian äkkiä monia turhiakin asioita pohdiskellessa! Mutta mikä ihanaa niin Mutsi on lupautunu lasten kotihoitajaksi siihen asti et hoitopaikka perhepäivähoitajalle järkkääntyy. Asiat järjestyy vaikka monta mutkaa oli mut niin vaan meni hienosti. Vaikkakin äitelle tänään just lausahdit et mikä työ tai mikä asia on muka tärkeämpää kuin olla lastensa kanssa kotona..en saa soimata itseäni mut pöllöö on et rahan takia kaikkee sitä tekeekin..eiköhän tääkin asia muovaannu vielä mieleisekseni ja lasten parhaaksi.
S
LUONNONKIVI - HIRSITALO - ORIVESI - YSTÄVÄT - YRTIT - PERHE - LUONTO - SAUNA - LIIKUNTA
