Lenni löysi vasta kaadetusta koivusta pakurin, oli niin ylpeä löydöksestään ja kotona työstettiin se pieniin paloihin. Pakuri tulee pilkkoa pian puusta irrottamisen jälkeen, jotta pääsee kuivumaan, tuoreena sitä onkin helpompi käsitellä.
Pakuria ei tule jauhaa sisätiloissa, sillä jauhe on raskasta hengitysteille. Nii ja tuhosin vanhan blenderini paloja pilkkoessa, joten ehkä parasta vaan nuijia vasaralla pieneks ja palaset isossa morttelissa jauhoks. Kuivata paloja ainakin viikon ajan ja säilö paperipussiin että mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan.
Pilkoin mustan päällisen että ruskean sisuksen sekaisin, niillä omat vaikutusalueensa ja tehonsa. Pakurijauhetta tai paloja keitetään lasikattilassa n.15-60min tai ite heitän vedenkeittimestä veen lasiseen kahvipannuun ja hautumaan kahvinkeittimen levylle muutamaks tunniks, vesiuutos/tee säilyy jopa vkon jääkaapissa ja sitä voi lurautela vaikka lasten puuron joukkoon.
Jauheen voi jättää pannun pohjalle kuivamaan ja keittää yhä ujdelleen niin kauan kuin väriä irtoaa, tämän jälkeen jauheen voi laittaa 60℅ alkoholiin ja uuttaa parin vkon ajan, jolloin saadaan edelleen tehokas vaikutus, voidaan käyttää tippoina. Lisätietoja pakurista voi opiskella Jaakko Halmetojan kirjasta Pakurikääpä.
