10.7.2013

Hanko

 
Vuosittainen matkamme Suomen eteläkärkeen lähestyy.
Hangossa asuu hyvä ystävämme, sukulaisuuttaan serkkuplikka Iina, miehensä ja kahden kauniin pienen tyttärensä kanssa.
Vaikka Hangossa majailemme vain viikon vuodesta, on Hanko läsnä päivittäisessä arjessa.

(kuvat kesä 2012 Sini & Anne)


Päälläni on pari vuotta sitten ostettu PelleP huppari, jalassani viimekesänä ostetut valkoiset purjehduskengät, keltaiset shortsit piristää välillä kesäistä asukokonaisuutta ja valkoiset caprit ne oli kahvilareissullamme lauantaina jalassa ja tämä lista jatkuu valkoisella paitapuserolla, hopeoidulla voirasialla, niin kaunis, 6 kpl pieniä lasipurnukoita yrteilleni, suolakivi herkän ihon hyvinvointiin jne.. Kaik Hangon aleista vuosien varrelta.

 
 
Lino on nukkunut parisen vuotta Hangosta ostetulla Marimekon pyjamalla, tosin nyt sillä nukkuu Lenni. Pojilla on leikeissään puinen onki kaloineen, sekin samaisesta kaupungista kuten kauniit mustat ja punaiset keittiön käsipyyhkeet, joihin tänä aamunakin kuivasin monen monta kertaa käteni. Marimekon musta ruokalappu autonkuvineen on ostettu kun Lino oli 7kk ja edelleen Lennillä käytössä, siinä se roikkuu Stokke tuolin kulmilla. Niin ja ne ihanat ruskeat housut mitkä löysin Linolle paikalliselta kirpputorilta, ne oli pojalla jalassa myös hakiessaan isänsä kanssa minua ja Lenniä synnäriltä silloin kotiin, tunteiden sekamelska menee sisälläni ajatellessani synnytystä, ihana pieni poikanen kainalossani.
 

 
 
Nostin aamulla miljoonakellokukkani terassin lipan suojista muurikivien päälle vastaanottamaan sadetta, rottinkiruukut on Hangosta kuten lasiset avoimet lyhdyt pääsisäänkäynnin kupeessa, ne tungettiin Audiin viimekesänä ja kun ei muuten meinanneet mahtua kyytiin siitä upeasta Satamassa sijaitsevasta ravintolan yläkerran alemyynnistä, niin täytettiin ne Annen kengillä ja niin lyhdyt matkasivat Orivedelle, asuttuaan hetken Audissa, mehän tultiin viimekesänä Annen kyydil Hesaan ja sielt junal Orivedelle.
 

 
 
Eilen tein paahtoleivän äitellä ja huomasin Hangosta ostetun mustahopean lävikön ajavan leipälaatikon virkaa, sopii kauniisti muuhun uudistettuun mustahopeaan keittiöön. Vaikkei meillä ole Taika- astiastoa, niin aina niitä nähdessäni mielikuvat kulkeutuvat Hankoon, huippu hyvään kahvikoneessen (juon vuoden kahvit Hangossa) ja siihen meininkiin mitä siel aamusin keittiössä on.  
 
 

 
 
Olemme usein Hangossa loppukesästä jolloin alennusmyynnit parhaimmillaan, osa kaupoista oli jo sulkenut elokuun lopulla viime kesänä, kelit suosi ja olikin yks upeimmista kesän helleviikoista. Sitä edellisvuonna Hankoilimme puolimaratonin merkeissä syyslokakuun vaihteessa 2011 vai oliko puolikas jo v.2010 ja samaisena vuonna olimme Linon kanssa vierailulla kesäkuun alkupuolella, Iinan odottaessa ensimmäistään. Oltiinko 2011 joulukuussa, siel oli myrsky ja ne kaupungin jouluvalot pomppi myrskytuulen tahdissa, Iina viimeisillään jne.. Tässähän menee jo ihan vuosis sekaisin.
 
 


 
Lino ja Lenni on hyvin samanikäsiä Iinan tyttöjen kanssa ja näin ne leikit sujuu mukavasti. Voi miten ihanaa on matkata taas kotoisaan kotiin, jossa huonekalut sekä muu sisutus kertovat tarinaa, kaikki arjen tärkeät toiminnot on kauniisti ja toimivasti tässä upeassa Hangon keskustassa sijaitsevan puutalon kattohuoneistossa. Ihana parveke, lapsille suojaisa ja turvallinen sisäpiha hiekkalaatikkoineen ja Lino odottaa kovasti niitä vesiletkuleikkejä ja lätäköissä pomppimista, muisti noi jutut heti kun kerroin et taas mennään parin viikon päästä Hankoon.



Näihin kuviin ja tunnelmiin.. täältä tullaan taas!

S