30.7.2013

Minipaparazi

Lino otti niin makeita kuvia reissus, Annen puhelimella sekä mun kameralla.

Nukuin ku tukki tänää päiväunet reilun tunnin, oli reissuväsyöys ja ihana kuitata se het pois. Lennillä puhkeamassa taas kaks kulmahammasta, välillä kovin itkuinen ja syömättömyys paikotellen jatkuu.

Tääl kotona oli tapahtunu kaikkee edistystä, mies oli maalannu vaik mitä, siis seiniä ja jakkaran ja terassin tolpat, ihan mielettömiä! Raikas fiilis tääl.

Mustikoita syötiin ja pakastettiin äsken. Lino toimi "sokerimiehenä"..pussitettiin miniminigrippeihin, saa sopivia eväsannoksia vaik mukaan jonnekin. Viel jäi pakkaseen tilaa.

Huikee olo viel kaikinpuolin, siis kun tajus siel Hangos miten erilaista elämä oli vuosi sitten. Tuntuu kuin olisi auennut lukuisia ovia ja ikkunoita ja nyt helpompi hengittää. Sellainen hyvin kevyt olo kun on lähtenyt elämän virtaan, kaikki väkisin yrittäminen ja itsensä repiminen jäänyt taa. Ihanaa siis, kaik on niin mukavaa vaik välil väsyttää melkosesti.

Viime aikoina nukkumaanmenoaika on vakiintunut 00.30 niin mulla kuin Annellakin. Yritetään täs syksyn tullen tunnil aikaistaa. Kesällä jaksaa pikku-unillakin.

Hanko- kuvia ehkä hu koneelle ja tehdään taas albumi facebookiinkin, upeita kuveja, ihan huippu kaupunki. Suosittelen lomailuun ja siel sataa vähemmän suhtees muihin.

Nyt tuli sitä sun tätä ja uni voittakoon. Hu kiva mennä töihin muutaman päivän tauon jäljiltä.

S