Tulee sellanen jännä olo kun selaa vanhoi kuvia ja varsinkin kun pojat ollu vauvoja, sellainen tunteiden sekamelska valtaa kehon, onks se ihan tervettä palata vanhaan kuvienkaan kautta vaik mä rakastan kuvia ja niiden muistoja. Harvemmin sitä kuvataan lapsen itkupotkuraivareita eli ne kuvat on useimmiten elämän kohokohdista.
Pojat olivat tänään yhdessä hoidossa, Lino kun oli yksinään viimeviikolla päivän niin nyt olikin Lennin ihka ensimmäinen hoitopäivä. Hyvin se meni, veljessään kiinni, syöminen ei huvittanu ja päiväunia vajaa tunti.
Mua jännitti kun ajattelin puolenpäivän aikaan töissä et kuinkahan Lenni siel unille meinaa mennä ja hyvin se oli menny sit kun Lino oli tullut samaan huoneeseen hokemaan en nuku, ei väsytä, en nuku, piirtelen vaik mielummin jne..ja ei ollu Lino nukkunut.
Saatiin kumisaappaat Lennille, suloiset ruskeavalkoiset saappaat parilla eurolla naapurin-Jenniltä, ei tosin meidän naapuri mut tuota nimeä usein käytetään :) samalla reissulla haettiin navetalta maitoo ja herkuteltiin just riisipuurolla. Koko perheen herkkua.
Nappasin myös Hilkan Puodista polvipaikkaa lasten housuihin ja tukikangasta vaatteiden korjailuun. Viimenen tikki tänään, mikä sai mut kangaskauppaan suuntaamaan oli et Linon Aarrekidin housut oli revenny, niis oli aluks ollu reikä ja poika ite repinyt ne lisää..yritän korjata viel..niin kivat perus mustat pöksyt ja ohkaset, menee kaikkien esim.sadehousujen alle kivasti.
Upee kesäilta, alusvaatteisillaan terassilla, Ikean uus kuvasto, pinsetit, (Annen kaa aina nypitään häiritseviä ihokarvoja meidän terassilla, siitä tullut jo tapa! :), pyykkiä kuivaan ilta-aurinkoon, puuro tulille ja sit me lähdettiin poikien kans pyöräilemään. Lennilläkin jo kova into satulaan, jalat ei ihan yltä mut hienosti ohjailee. Narulla vedän kolmipyörää alias tippupyörä.
Ihan upein juttu mistä olin Linosta niin ylpeä, että potkas palloa pihassa ja pomppas muurin yli parkkiksille..noo poika juoksi perässä..pallo se vieri mäkeä alas kohden tietä ja poika perässä juosten kunnes muutama metri ennen tietä pysähtyi ja rupes huutaan et pallo karkaaaa!
Olin niin onnellinen et hälytyskellot soi ja ei juossut tien yli..jotain on mennyt perille!! Kehuin ja kehuin kuinka hienosti odotti et äiti tulee hakemaan pallon naapurin parkkiksilta. Tuulenpuuska viel vieritti palloa eteenpäin aina naapurin auton alle. Linoo itketti vähän, oli niin jännä juttu. Hienoa niin hienoa kuitenkin ettei juossut tielle. :)
S
