Vaihdettiin vaavi kaukalosta vaunuihin ja lährettiin kävelylle kohti muorin ja vaarin kotia, missä tätikin nyt viimeajat majaillu. Vaari ei oo ny kotona, mutta toivottavasti taas pian pääsee. Tosin katsomaan ei päästä, niin varovainen saa nyt olla. Meidän piti vaan pihaan lenkkeillä ja käydä mönkijää katsomassa, kiva olla lenkillä määränpää. Aavistelin että siel olis kahvia termarissa ja niin se tupperin termospullo kökötti keittiön pöydällä kahveineen sisälle astuessani. Toki vähän päällystakkia riisuttiin ja syötiin näkkäriä ja leipää kahveen kera. Kaapista löyty viel myös tädin tekemää erinomaista Allun synttärikakkua ja kilpaa syötiin kaukun päälliset pojan kaa. Vauva nautti hengailusta porukoissa ja tyytyväisenä killitteli tädin syykyssä.
Täti ja muori saatto meidät melki kotiin asti, tehtiin muutamia hiekkakakkuja joihin Linolla valtava tuhoamisvietti välittömästi. Yritin kesällä opettaa jo kovasti et toisten kakkuja ei saa rikkoa..tää ei ainakaa päde äitin hyvään tai pahaankaan kakkuun, aina ne on rikottava ja mitä nopeammin sen hauskempaa. Oltiin sisällä jo ennen puoltapäivää, tuntu ihan ihmeelliseltä kun kello niin vähän. Mentiin kaikki pötköttään sängylle josko Lino olis menny jo päikkäreille, luettiin lelukirjaa ja hassuteltiin. Ihana hetki. Tunti taidettiin loikoilla ja ei se uni viel tullu. Syötiin avokadoja ja omenaa, pöydästä poika sitten jo kävelikin nukkuun puol kahden aikaan ja kun vauvakin nukahti, sain mä pyykata hetken, ehkä vartin kunnes pienempi heräs ja sitten mentiinkin vierekkäin mammiin ja jossain vaiheessa uni tuli kummallekin. Sain ehkä tunnin nukuttuu..teki hyvää yön jäljiltä.
Taas valvon, mul on niin hyvä olo öisin, usein tää vaan väkisin menee lähemmäs yhtä vaik kuin vannoo päivän aikana väsymyksessään että kymmeneltä viimeistään rupeen nukkuun. Nautin niin näistä öistä.
Auto haettiin iskin kaa ja siitä suorilta jatkoin lasten kaa ystävän lastenvaatekutsuille. Lingon & Bläder...? miten se kirjoitetaan? :) Kivoja vaatteita, enemmän kivoja tytöille kun pojille. Itelleni olisin halunnu raitapaidan kauniilla kauluksella, koot oli jo loppu. Linolle tilasin merihenkisen punasen t-paidan ja Estellen kunniaks oli ale pikkusten vaatteis -15%, joten hinta oli kohdillaan.
Kiva ostaa nykyään Linolle vaatetta kun tietää et on pian toinenkin käyttäjä. Epäilen että vuoden päästä Linon vaatteet menee kokonsa puolesta suorilta pikkuveikan käyttöön. Nyt Linol 80-86cm ja vauval n.60cm..äkkiä ottaa isoveikan kiinni tätä menoa.
Tarjolla oli herkkuja, parhain daim-muffinsi kerma päällysteellä, nam. Lapset sai leikkiä kolme tuntia keskenään ja talossa tarjoiltiin myös iltapuuro ennen lähtöämme, mieletön palvelu lapsille. Lino tais syödä ehkä 10 keksiä, kysy kyl hienosti aina luvan ja otti sitten pari kerrallaan. Ton määrän jälkeen nostin jo keksit lasten pöydältä ylemmäs ja rupeshan kippokin oleen jo tyhjänä.
Esa oli kotona vähän järkkäilly ja ilokseni jääkaappi oli niin siisti. Pappi on tulossa torstaina käymään meillä ja se taas hyvä syy vähän siivoilla nurkkia. Miks aina pitääkin olla joku tavoite tai syy että saa aikaseks, miks itteensä varten ei osaa siivota vaik siisteydestä nauttii. Ehkä se ei niin tärkeää kuitenkaan ja sit kun joku pikkunenkin syy on, niin into löytyy helpommin. Mä siis tykkään järkkäillä, mut kivempaa se on kun tietää, että saa tehdä rauhassa vaik tunnin putkeen, kun se että koneellisen pyykkiä laiton ohessa juokset laittaan tuttia viis kertaa. Kantoliinan käyttöä lisättävä ehdottomasti, viimepäivät tosin menny kivasti kun on oltu pitkiä aikoja ulkona ja vauva saanu hyviä unia niin on tietty paljon iloisempi. Paikallaan ei kyl nuku, pari kertaa on nukkunu puol tuntia ihan pihassa, mut yleensä vaatii jatkuvan tärinän, jos liike loppuu, menee pari minuuttia ja herää. Parhaiten siis nukkuu makuuasennossa vain kun olen ihan vieressä tai liikkeessä. Vauvalla iso kaksoisleuka ja makkarat jaloissa, oikeen jätkän näkönen. Vaari kutsuu poikaa Vihtoriks, isi Eedwartiks ja Pepe sanoo pikku-L.
Istuttiin kakkupöydässä ja muori kaivo kaapista teepusseja niin Lino lujaa helium -äänellään, suloisin äänenpainoin "Muori, mitä kaivelee?"
Katselin tos loppua lihavat teinit dokumentista ja ihmettelen todella miks ihminen meinaa syödä itsensä hengiltä ja sitten ei sitä pysty lopettaa ja täytyy mennä hengenvaaralliseen vatsanohitusleikkaukseen. Tyttö oli 13v ja painoa 160kg. Leikkauksen jälkeen perhe kävi edelleen ostaan sapuskat pikaruokalasta ja tälle leikatulle tytölle sit veti kananugetit shakerilla soseeks..muut mässäs vieres..mitä ihmettä? Jos tollaseen ryhtyy, niin luulis et koko perhe olis täysillä mukana tukemassa ja opettelemassa terveellisempiä elämäntapoja, niin ei ja jatkavat vaan sikailua, kenties ajattelevat että menevät sit itekin leikkaukseen jos liiallisuuksiin menee. Hullu tää maailma. Ei ole voimia ja itsekuria parantaa itse itseään vaikka elämä kyseessä.
Nyt tuli kova väsy, heippa, ihana nukahtaa.
Kiitos kivasta päivästä!
S
