Huhhuh ja valivali..sorii

Ei voi muuta sanoo kun elämäni yks rankimmista viikoista takana. Leikkaus oli viime tiistaina, perjantai oli ihan ok mut sit alkoi hiipiä oksettava olo ja vatsa kouristeli ja lauantaista lähtien aina tähän aamuun asti oon asunu vessas.
Turvotus naamasta on laskenut suht hyvin ja kipu niin vähäistä ettei särkylääkkeille ole tarvetta..eipä ne pysyis sisälläkään.

Olin eilen aika huolissani tilanteesta ja tänään soitinkin heti aamulla Tullinsuuhun jossa ystävällinen hammaslääkäri kertoi et tää kaikki kuulostaa tutulta. Tää koko leikkauspaketti puudutteineen ja lääkkeineen on elimistölle kova juttu ja kestää palautua kuukauden. Olin hämilläni..sillä mulla oli käsitys et tästä toivutaan kolmessa päivässä. Hän sanoi et vaativimmissa leikkauksissa kipua on sen kuukauden ja vastustuskyky heikko, vatsa oireilee jne.. Hänellä oli myös omakohtaiset kokemukset vastaavasta. Kunhan ei kuumetta ja äkillistä turvotusta tule niin kaikki on hyvin.

Täs vois aatella et miks hemmetis olin tälläises keskel kesää..töissä olis mukava olla..pihalla olis kiva olla jne..ja makaan tyyliin räkä poskella himassa ja kärsin sisällä kun luonto kauneimmillaan.

Riippumatto pihalle ja sinne huiliin..ei mul oo voimia ripustaa riippumattoo..ei voimia tehdä mitään. Lastenhoito on delegoitu niin että reilun tunnin aamusta hääräsin niiden kaa..mut lähinnä ite kontaten ja lattial pyörien, lapset mummilla nyt ja ehkä kolmen aikaan haen pojat ja siirryn heidän kanssaan äitelle kunnes esa tulee kotiin. Onhan tää säätöä pienten lasten kans ja aikas rankkaa sairastaa ja samal heitä hoitaa mut pääasia et se olen mä joka kärsii eikä lapset.

Pohjustuksena viel et takaviisurini eivät siis päässeet/mahtuneet kuin puoliksi puhkeamaan ja näin tulehtuivat jo vuosi sitten..odoteltiin et Lenni isompi ja imetys vähäisempää ja lapsi pärjää hetken jo ilman äiteään. Viisaudenhampaat olivat hankalassa paikassa ja leukaluun vieressä joten minut siirrettiin kirurgiseen jonoon ja Tullinsuun asiakkaaks. Hampaita kuvattiin useaan otteeseen, kolme eri kuvauskertaa ja sit sainkin ajan leikkaukseen. Sellasta. Toivon et tästä tekstistä olis apua jollekin kohtalotoverille. Mä ajattelin ja uskoin olevani tänään täysillä töissä.

S