Katsellaan Lennin kaa ikkunasta puita, (klo 21.30, nukahtaa just) aamulla tuuli niin, että ne heilu ja nyt ovatkin ihan paikallaan kirkkaina auringon paisteesta. Pihaan paistaa 23 asti ja tuntuukin hullulta olla peiton alla kun ulkona mieletön keli. Kädellä Lenni näyttää kuinka puut heiluu.
Tää päivä meni viel peiton alla..lapset oli mun äidin luona ja menin itsekin sinne jahka kykenin. Siel niin piha kukoistaa, ihana paikka muutenkin, niin paljon tunnetta siinä talossa. Vaari rakentanu joskus 70-luvulla, vietetty aikaa siel pienenä lapsena ja olin teini-ikäinen kun muutettiin taloon asumaan. Äitillä on työtilat eli hoitohuone talon päädyssä, kätevästi ovi siinä mihin autot parkataan. Kätsy talo kaikinpuolin ja kun siel tapahtuu kokoajan..joku projekti aina käynnissä : )
Lenniä lähdettiin tuuppaamaan toisille unilleen ja löysimme itsemme pian Linon kanssa istumasta hiekkalaatikolla läheisel leikkipuistossa. Liukumäkeen kun äiti ei nyt kyennyt niin meil oli kasa keppejä, puista saatiin lehtiä, maasta kiviä ja niin me rakennettiin hiekkaan kodit ja istuttettiin kukista puita ja pensaita pihaan. Oli äiti-keppi ja Lino-keppi jotka kipitti iltapalan jälkeen saunaan, josta Lino-kepin opastuksella polkua pitkin rantaan ja uimaan. Jäätelöt odotti Linon rakentaman saunan terassilla ja sit olikin aika mennä nukkumaan lehden päälle jossa pieni kivi toimi tyynynä.
Suloinen ja kaunis leikki joka päättyi toki siihen et Linolle tuli hälytys..oli kuulemma päivystysviikko..jo vähän mietinkin et näin kauan ilman mitää hälytyksiin liittyvää.
Lenni nakupellenä, Lino shortseissaan juoksivat pihallamme koko illan. Hyörivät kuin herhiläiset isänsä ympärillä nurmikkoa leikatessa. Niin onnellisia kesästä, paljaasta ihosta, keveydestä, lämmöstä, vesipyssyistä, suuresta tilasta juosta. Ja mä nautin katsella, kastelin kukat moneen päivään..kohta kuihtuvat kokonaan kun en oo huolehtinu, makasin terassilla sohvalla pitkin pituuttani ja Lenni kävi kiipeilemässä päälläni ja hetki istuttiin siinä porukalla ja kysyin Esalta miks ei joka ilta voitais istuu täs ja ihmettelen et mitä on tehty kun ei oo täs oltu?
Iltapalal Espe puhu 'ruuhkavuosista' kuinka ihmiset jäsentää meidät nyt siihen kategoriaan..ja naureskeltiin sanalle, siis ei se ny uus juttu ollu mut kuinka se nähdään myöhemmin elämäs tavallaan ihanimpana aikana mutta myös raskaimpana.
Tää Lenni syö mut tyhjiin, olin menos suihkuun ja jo pusero pois istuin rappusella niin eikös herra kipitä siihen seisovillaan imuttaan ja mua naurattaa ja Lenniä naurattaa mut ei se lopettanu pitkään aikaan. Tuli mieleen se Times lehden etusivun kuva ja juttu taaperoimetyksestä. Tähän on nyt tultu..mielenkiinnol odotan mitä tulevaisuus tuo ja miten vierotus aikanaan onnistuu.
Lino katselee isänsä kanssa kainalossa joka ilta muumin ennen nukkumaanmenoa ja oon kokeillu muutaman kerran Lenniäkin toiseen kainaloon..tänään pysy ekaa kertaa ja kävin pesulla ihan rauhassa kun yleensä jo vähän väsynyt kaveri ei anna siihen mahdollisuutta. Jeee! Otin kuvankin pojista peiton alla.
Näillänäkymin torstaina töihin. Kova halu päästä sinne, tietty siel jo kaikkee odottamassa ja tykkään työstäni kun koskaan ei samanlaista päivää. Meidän toimisto on tosi karu, mut kaikessa vaatimattomuudessaan ja sotkuisuudessaan toimiva. No ehkä epäkäytännöllisintä on et siel heikko kenttä ja puhelut tuleekin puhutuksi raikkaassa ulkoilmassa. Yks asiakas sanokin mulle et 'sä tyttö oot kova vetään röökiä kun oot aina ulkona kun soitan' ..kuuli koneiden mekastuksen taustalla. Siinä voi samal napostella koivunlehtiä ja pari vkoa sitten tuli puheluiden aikana kerättyy kuusen kerkät välipalaks. On siel lankapuhelin ja sitä pyrinkin käyttämään mut ei happi huonoo tee.
Posket ovat laskeneet, kapula muuttui enste pariks pingispalloks ja toinen puoli jo ihan matala..toinen keltainen ja vähän turvoksissa. Särkyä on mut lievää, just sellaista et jotain sieltä on viety ja menee aikansa kun tottuu ja lakkaa.
Kaikkee positiivista tästä seurannu..-mun kynnet on niin pitkät ettei ikinä ja toivottavasti pääsen kamalasta tavastani nyt eroon siis syödä kynsii..ne niin nätit nyt. -Oon saanu olla kotona ja kaikessa rauhassa mitä olen jo pitkään toivonut, vaikkei se helppoo oo ollu ja kai tälläinen kiputila on ainut mikä pitää mut paikallaan.
Topi iltapissulle.. Kaama onkin viel äitellä lomailemassa. Sit nukkumaan. Eilen illal katoin töllöö yömyöhään ja tuulettelin hyvää oloani kun ruoka pysy sisällä, nyt on hyvä kerätä voimii tuleviin päiviin.
S