 |
| omenapuiden alla |
Kirj. maanantai klo 23
Pitkän tuntuinen päivä takana vaik herättiin vasta ysiltä ja Lino kai vasta lähempänä kymppiä. Viikonlopun muumit tsekattiin telkkarista yle areenasta, puhuin puhelimes paljon ja Lenniä leikitin kunnes nukahti ja me syötiin aamupalaks vihreetä puuroo omenan palojen kera klo 11 ja ulos lährettiin puolilta päivää Masin ja Topin kera.
Lämpösen näkönen keli mut viilee tuuli kuiteskin. Lenni vaunuihin ja Lino juoksi koirien kanssa Kirkkolahden sillalle asti, siel oli koneita ja traktori käynnissä, Lino halus kyytiin ja kun miehet siinä vaihteli kuulumisia mä vaan huikkasin et voidaanks mennä ajaan traktorilla, en kuullu vastausta muuta kun sanat varovasti ja niin me hypättiin Saramäen traktoriin Linon kans. Koirat vahti vaunuja siinä vieressä polulla sen aikaa.
Soudin rannassa olevalla soutulaitteella, se ihan huippu ja vetreyttää mukavasti kireää niskaa mikä ei muuten oo kipuillu aikoihin, ei sitten töistä pois jäätyäni, liekö ollut syynä huono työasento vai louhimon olemus, vaikkakin asentoon kiinnitin usein huomioo ja tuleehan sitä kotonakin istuttuu koneella joskus, ainakin sillon raskausaikana viel tuli ja en mä siitä kipeytyny.
Syötiin lounaaks eilisiä lihapullia ja sormusta ei vieläkään löytyny. Nuo edelliset tekstit on kirj su iltana mut tänään vasta tänne ne ilmesty, tää blogin toiminta siis mobiili käyttö tökkii pahasti ja ei hajuukaan mihin asioista valittais.
Lino käveli puol kaks sänkyyn pyydettyäni että ottaa tutin itselleen kattilasta, ei oo kuumia enää. Keitän siis joka päivä nyt tutit sitä sammasta ehkäisten, lääkäri käski käyttää lääkettä jopa 4-6vkoa, onhan se nyt helpottanut kun lähes joka imetyksen jälkeen suun sillä hoitaa mutta niin ne vaan viimeksikin tuli takaisin parissa päivässä.
Harmittaa heittää kaikki ihanat I love dad ym. tutit roskiin. Otin just pari kuvaa Lennistä tänään tuo tutti suussa isänsä kainalossa kun kävin vauvan kaa suihkussa ja meni sit lämmitteleen iskin kainaloon peiton alle suihkuttelun jälkeen.
Herättelin Linon puol neljän aikaan kertomalla et lähdetään leikkimään Pohjalaan. Siel oli ihan huippuhyvää raparperipiirakkaa ja kahvia jota olin koko päivän kolotellu. Siinä piirakassa oli niinku vanilijakastike höysteenä jo valmiiks ja mausteena valkosuklaata niin tietty söin sitä pari palaa ja enemmänkin olis menny mut just ja just sain itteni hillittyä. Meitä oli paikalla kolme äitiä lapsineen ja kivaa oli vaihtaa kuulumisia ja lapset viihty ja välillä nää isommat kinastelee mut nätisti kuitenkin, sellasta pikku härnäämistä.
Kummityttö oli saanu traktorin, punaisen peräkärryn kera, oli melkosen suosittu vempele mut niin oli vanha syöttötuolikin käännettynä ympäri. Lenni lainas kantoreppua ja sit me lähdettiin ulkoileen. Käytiin navetalta hakeen puuromaidot ja ihmeteltiin isoja traktoreita.
Lehmät oli laitumella mutta kappas vaan palailivat iltaa kohden sieltä peräkanaa navetalle päin, kenties viilee yö tulossa. Sain pari omenapuunoksaa ja ne kaunistaa nyt keittiönpöytäämme ja koko kämppää. Omenapuu kukassa, voiko kauniimpaa näkyä pihassa olla.. (punanen ferrari..?; )
Katsottiin maatilalta lähtiessämme 'jäätelöautokirjasta' auton reitit ja aikataulut. Viikonloppuna annettu lupaus oli pidettävä ja viimesillä kolikoillani ostimme jäätelöpurkin sitä ihanaa luomu vanilija jäätelöä. Jäätelöauto löydettiin lehdistöntieltä kumikorjaamon läheltä, jännää ja sit ajettiin auton perässä kunnes jäätelöauto lähti nukkuun ja me tsekttiin et iskin auto viel paloasemalla ja otettiin suunnaks muorin ja vaarin piha. Vaari ei ollu kotona eikä tietoa viel oo koska seur kerran pääsee..niin päivä kerrallaan menee.
Tätini joka asuu tuol ny väliaikaisesti oli keittänyt ihanaa kasvissosekeittoo ja syötiin sitä uuden kaurajälkiuunileivän kera (leipä oli hyvää mut sisälsi ainoastaan 24% kauraa ja tyyliin loput vehnäjauhoo..!). Ruoan päätteeks maisteltiin jäätelöautojädee ja Lino söi sitä niin että hetken kuluttua alko mahdoton kiukkuvaihe mihin en kyl paljoo kiinnittäny huomioo sen kun pakkasin Lennin jossain vaiheessa autoon ja sieltä se Linokin aina perässä ulos tulee kun tajuaa et äiti oikeesti lähdössä. Sanon kerran- kaks mut yritän olla hokematta et pukisit ny tai et sä et ehdi mukaan tms..tylsää jankutusta, pitää vaan toimia niin homma toimii..vielä joskushan huutaa mulle ovenrqaosta et heippa äiti, minä jään yksin kotiin leikkimään..
Oltiin ysin jälest kotona ja Lino joi pari lasia sitä ihanaa tuoretta maitoa ennen nukkumaan menoa. Mua jännittää et koska kenties alkaa seuraava uhmavaihe. Viimeks sellanen oli tammikuun aikoihin, sitä ennen loppukesästä- syksyllä. Lenni kun synty on mennyt Linon kanssa niin mukavasti, mut jossain vaiheessahan taas alkaa äidin ja rajojen kkunnon kokeilujakso, kokoajanhan sitä on mut sopivasti, sen Lino tietää et äiti ei ikinä periks anna, kompromisseja tosin sovitaan ja hauskaa onkin kuunnella kun annan kaks hyvää vaihtoehtoo ja sille ei käy kumpikaan ja ehdottaa jotain aivan muuta ja lopuks sanoo "äiti sillain sovitaan, sillain sovitaan äiti, eiks ni?" : )
Niin ja tänään oli hyvä kun leikki tippukeittiössään ja yhtäkkiä tuli sieltä rahapussinsa ja kolikkokasan kera ja anto mulle rahat "Lino antaa äitille rahaa kun äitin rahat on loppu ja nyt voitais mennä ostaan Linolle omia maitohappoja" ...ne purutabletit loppu tos vko sitten ja sanoin sillon et äitillä ei nyt rahaa, ostetaan lisää sitten myöhemmin ja Lino siihen eikun nytten äiti, mennään heti ostaan kaupasta lisää maitohappoja, muisti nyt taas löydettyään omat säästönsä.
Aamulehdes oli tänään hyvä juttu ruoan hapatuksesta, voi kun saisin Linon syömään hapatettua sapuskaa, yritetty on mut ehkä joskus ja kokeilen vaik jemmata vähän johonkin jotain esim jauhelihakastiin tms..en tiä viä. Hapankaali ja avokado niin huippu yhdistelmä vatsan rauhoittamiseen, mut ei mullakaan se ihan köykäisesti alas mee.
Kiva päivä, kaikkee ehditty tekeen paitsi kotia ei yhtään ja se sen näköinenkin. Vaateprojekteja ja kasoja odottamassa..odottakoot vaan! : ) Huomenna tulee ystäviä meille koko päiväksi, samanikäiset pojat kuin meilläkin, kiva poitsuja seurailla.
Myös toisella ystävälläni samanikäiset pojat kuin meillä ja heidän vanhempi poika just nyt ollu jo kokonaisen vrk oksennustaudissa, lääkärissäkin jo olivat, raju tauti, toivotaan et yön aikana ohitse ja muu perhe pysyy terveenä. Noi on aina tosi raskaita päiviä koko perheelle ja se huolen ja toki siivoomisenkin määrä yhdistettynä unen minimäärään, huh. Voimia sinne!
Yötä!
S
