Jätskikiskalla jyrsitään porkkanaa.
Lauantai: Upee hellepäivä tänään. Mitään suunnitelmia ei päivälle ollut Annen mutsin synttärikahveita lukuunottamatta ja niin se päivä rupesi pian muodostumaan mitä kivempien kokemusten ympärille.
Aamupalan syötyämme pihaan kaarsi bemari ja pian sen jälkeen Anne Audillaan. Saatuani Lennin kylläiseksi ajettiin kylille ja ihmeteltiin Esan kaa mihin se Lino oli avo bemarilla lähtenyt. Olivat heittäneet lenkkiä ja treffattiin Herkkuhetkessä ennen puolta päivää.
Lino ihastu karjalanpiirakkaan, mä söin paljon vesimelonia. Tietty herkuteltiin kakun palasellakin ja puhetta oli omistajan kanssa raakakakuista ja heillä kiinnostusta niitä kohtaan, huippua! Nyt kun viel muistaisin tulostaa heille reseptit ja ehkäpä jo tänä kesänä saisimme herkutella ilman kärsimyksiä. Mulla vetää kroppa niin voimattomaks kun herkuttelen, ilkee tunne ja silti sitä haluais herkutella.
Ihana se terassi ja puolivarjoisuus. Istuttuun porukalla pitkä tovi ja nautittiin kesäfiiliksistä. Palomiehillä oli siel lounas ja niitä vilisi paloautoineen joka suunnalla. Kärryt oli mukana ja jatkettiin Annen ja lasten kanssa matkaamme niillä kun ukot starttas paloasemalle, me tosin mentiin perässä, sillä Lino oli luvannu nallelle näyttää paloautoja ja käytiinkin ottaan kuva nallesta paloasemalla, häivyttiin pian sillä kurssit lähti käyntiin. Rautiassa poikettiin ja kummitäti osti Linolle Peltorit, upeet kirkkaan vihreet lasten kuulosuojaimet.
Lenni heräs ja siinä kesän lämmössä imetinkin poikaa koko matkan harson alla kävellessämme kohti kaupinrinnettä. Annen vanhemmilla on synttäriviikonloppu ja aateltiin et voihan sieläkin ne päiväunet ottaa. Laulettiin onnittelulaulut ja ihasteltiin kakkua, tosin ei viel syöty sitä ku eka tutkittiin kasvimaat ja ihasteltiin puutarha kukkineen.
Lino lainas hetkeks vauvan tuttia että sai unen Annen kainalossa lattialla..patjalla (isille kerto että nukku päiväunet lattialla ja oli ihan hyvä siinäkin nukkua: )
En mä mitään malttanu nukkua vaan herkuttelin suppilovahverokastikkeella ja lakkasin varpaan kynteni tulipunaisiks lainalakalla.
Kahviteltiin ja herkuteltiin kesäisellä kakulla josta toivottavasti saan tänne joskus laitettuu kuvan, niin kaunis luontokakku. Pian lähdettiin taasen kylän suuntaan. Ihan vahingossa Senni sisko ajo puntollaan ohi ja huikattiin se meidän kaa kauppaan vaihteleen kuulumisia. Ostettiin nippuporkkanaa, avokadoja, tammenlehtee, riisimaitoa, vettä, kermaa jne.. Ja porkkanaoita ei maltettu olla syömättä heti kiskan nurkilla. Uudestaan mentiin kauppaan kun Anne unohti ostaa omat ostoksensa, mä tosin menin syöttään Lenniä siks aikaa ja taas oltiin valmiita kohti seikkailuja. Aateltiin jo suunnata kotia kohden mut löysimme pian itsemme uimarannalta. Anne ja Lino kasteli varpaitaan laiturilla istuen, vesi nyt 19°.
Kierrettiin pidemmän lenkin kautta onninpolku, kai siinäkin viel tunti meni. Aurinko paisto kuumana taivaalla ja oli jo pakko heittää hetkellisesti puseroo pois, niin upee helle järven rannalla. Kun vihdoin oltiin kotipihassa, kello näytti että 8h oltiin reissus oltu :)
Olinhan mä väsyny. Ajatus ei kulkenu ja kun meidän pöydän ääres istuttiin niin jutut ei ihan menny perille ja logiikka mulla ihan hukassa. Espe teki itelleen pyttipannua ja sano että aina kun syö pytäriä niin tulee hälytys ja ei taaskaan lautastaan tyhjäks saanu kun hälytys tuli. On täl viikol Topi- koiralla ollu onnenpäivät millon sohvalle tms jääneestä lautasesta kera herkkujen.
Annel aikanen herätys su aamuna töihin ja me pelätty ukkosta. Viel ku iskin piti lähtee valmiuteen, oli tääl poika itkuherkässä tilassa. Kun joskus kotiin mies tulee, on tääl Masi haukkumassa meidät hereille. Päivystysviikko ja päivystävä yliherkkä vahtikoira ei oo kauheen rento yhdistelmä ja olikin hyvä että kaama oli pari yötä mummelilla.
Huippukiva kesäpäivä jälleen takanapäin ja nyt unta, ihanaa.
S
korjaa anne jos jotain..