Mentiin iltapäivällä muorille ja vaarille, saatiin siel muorin tekemää ruokaa ja mä sain hulia hetken kun oli väkee kattomassa lasten perään. Vaari saanut voimia ja voi suht hyvin vaikkei jaksakaan paljoo jalkeilla olla.
Täti joka asustelee myös tuolla vaarin hoitajana, leikkas Linon tukan suht lyhyeks, viimeks ollu noin lyhyt viime kesänä, joten mullahan tulee mieleen et on ihan pikkupikku pojan näköinen, ihana tukka, ei tuu silmille ja ehkä poikamaisempi, siisti ja upee leikkaus, ammattilaisen tekemä. Eli siis kotipartureita meidän perheessä enemmänkin, jos tarvetta niin kysykää ihmeessä. Kaikki ovat todella taitavia ammattilaisia.
Innostuttiin maalaamaan tädin kanssa ulkokalusteitamme jotka siel pihas ollu hiottavana ja varastoituna. Ite kun en saa aikaseks projekteja aloittaa lasten kanssa, tänään meni hyvin. Maalasin eka Lenni repussani ja Lino maalas pöydän lisäksi itsensäkin. Lenni nukahti pian ja Lino viihtyi maalamiseen kyllästyttyään pitkään vesisuihkepullon kanssa ja pesi autojen renkaat, penkit ym..harjan kera.
Kalusteista tulee hienot, siihen nähden mitä luulin. Ne vanhat jo atalassa ostetut ja halkeilleet ruskeat kalut, jotka nyt mustia, toinen kerros viel valttia pintaan ja sit saa tyhjä terassi täytettä.
Sisulisäkisoissa oli 40m juoksu ja raketin heitto, edelleen se onnenkyynel vierähtää kun poika juoksee maaliin äidin syliin, upee hetki, se into ja lapsen onnellisuus, onnistumisen tunne jne.. Mitää puheita voitoista tai häviöistä ei oo aloitettu, toivottavasti ei niistä viel ymmärrä, sillä ei kaks vuotiaan vauhti voi olla viel samaa kuin pari vuotta vanhempien.
Meil kävi täs yks päivä kaveri kylässä joka kysy Linolta et "oliks siel tylsää" Lino kysy et "mitä tylsää tarkoittaa" mä siihen perään et kysy mielummin et oliks kivaa ja ei poika taida tietää mitä tylsää sana tarkoittaa eikä sellaisia tarvii opettaakaan, siis negatiivisia ilmaisuja, mielummin käyttää vaik sit positiivisia sanoja käänteisesti eli "ei ollu kivaa" tms..
Lenni lähti kisoista iskin kaa aiemmin kotiin ja oli vaan itkustanu tääl kokoajan, on se niin äidin pikku sylivauva, Lenni olikin mulla kantorepussa loppuillan aina nukkumaan menoon asti. Siinä on hyvä olla, sydän sydäntä vasten. Kaikkee sitä pystyy tekeen nykyään sen repunkin kera, kotihommat menee kevyesti, maalauskin sujui tänään, ainut oli et mustikoiden poimiminen ei oikeen onnannu.
Ostettiin kaupasta Linon kans lakut ja lähdettiin 'lakuretkelle' Onninpolulle koirien kera ja pikku frisbiin. Lenni repustaan seurasi menoa kun nautittiin rannassa ilta-auringosta ja väsytettiin koiria.
Mustikkapuhelun sain illalla. Ihanaa, nyt on jo paljon mustikoita, vaikkakaan liikaahan niitä ei voi olla. Pakastin pyhitetty mustikoille ja niin paljon niitä haalin että ahdasta tulee.
Jopas väsyttää, ihana päivä tulos huomenna, mutsilla juhlat mökillään. Heippa!
S
