Tätä päivää ja eilistä joogaa

Lino oli viimeyön mummin luona, yöpyy siel pari kertaa kuussa, useamminkin kai haluaisivat sängyn jakaa, toisaalta taas pojan ja isin tärkee yhdessä olo ja kuulumisten vaihto painoittuu ilta-aikaan joten ajattelen että se päivän merkityksellisin hetki isille ja pojille kun he yhdessä toimittavat iltarutiinit ja nukahtavat vierekkäin parin kirjan päätteeksi.

Aamupäivällä vein Lennin tunniksi mun mutsille ja suuntasin alexandertekniikka tunnille. Kolmas päivä peräkkäin kun ajelen hirsilään. Ihana olo kun saa pieniä hetkiä hoidattaa itseään ja opetella vapauttamaan kehoaan jännityksistä ja näin jaksan taas olla reipas äiti ja kantaa sylissäni poikiani kun ei niskat heti jumiudu ja migreeni iske.

Mulle tärkee neuvo ke joogatunnilla oli et rentouta kurkku, se jotenkin rentoutti mun niskat ja leuankin. En olis osannu ajatellakaan ja kohdistaa rentoutusta kurkkuun, mutta on siellä kireyttä vieläkin. Mulla viiden kerran kortti alexanderiin joten ehkä opin viel seuraavien kertojan aikana vapauttamaan lukot.

Loistavaa on että Sitsu korjaa myös astangatunneilla kehoani ja pyytää rentouttamaan kireyksiä, joten alexanderin vaikutus kantaa pidemmälle, toivottavasti loppuelämäkseni.

Eilen oli maailmanluokan gurun, joogin Petri Räisäsen vetämä tunti. Sain paljon vinkkejä ja elämyksiä häneltä, kun avasin suuni ja kyselin. Toivoin kuitenkin että hän olisi näyttänyt ja opastanut liikkeiden saloja edessä koko porukalle, sen sijaan sain henkilökohtaista opastusta, mikäs siinä mutta arkailin kysyä uusia juttuja kun en halunnun olla suunapäänä. Toivon että joskus vielä mahdollisuus uudelleen hänen tunnilleen ja silloin ehkä enempi info olis kiva juttu. Petri avusti mut lootukseen, johon en edes haaveillut pääseväni ja kappas vaan mun jalat sillain laitto, ite en oo uskaltanu nyt edes kokeilla, tekniikan nyt näin, mut joku ihme näppituntuma hänellä oli kun sai helpohkosti kroppaani taipumaan. Niin ja se kun astu saliin ja näki hänet, sitä hämmentyy ja heitin vaan sanat et ompas mukava nähdä sut. Yhteiskuvaan toki haluttiin tunnin lopuksi, mä, Anne, Sitsu ja Petri. Kiva muisto. Enskerralla yritän muistaa ottaa Petrin kirjan mukaan saadakseni pienen kirjoituksen siihen.