25.10.2010

nukkua mä sain

Hei,
Viime yö oli Linon paras ikinä! Poika nukku 9h putkeen, sit joi klo 7 aamul maidon ja jatko uniaan klo 10 asti!! Mitä hemmettiä! En mä kyl usko että toi tavaks tulee, mut todella epätodellinen olo oli aamulla et enks mä muista yöstä mitään vai oliks tää nyt totta. Mää nyt hehkutan tätä, mut ku en oo nukkunu vuoteen noin paljoa.

Ikävämpi sattuma oli ku hääräsin keittiös ja Lino siinä jaloissa kanssa ja yhtäkkiä rupes huutaan ku mikä ja ku näin niin sillä iso ampiainen kädessä, au au, mietin siinä et mitä nyt ku joillekkin hengenvaarallinen ja toivoin vaan et Lino ei olis liian herkkä sille, soitin sit terveyskeskuksen päivystykseen ja neuvo vaan kylmää ja sokeria ja jos turvotus ei laske niin sit lääkäriin.

Käsi oli pian pallona ja yritin hautoa sitä jäisellä marjapussilla, eihän siitä mitään tullu, sit keksin et laitoin jääkylmää vettä koirien vesikippoon, sitä Lino ei voi vastustaa ja uittikin käsiään siellä innoissaan, ihmetteli kai ku en kieltäny ollenkaan. Leikittiin sen jälkeen myös irtosokerilla ja innoissaan nuoleskeli näppejään, onnen päivä. Itku hellitti pian ja turvotuskin laski ja siirryttiin ajatteleen päivän muita menoja. Niin ja selvis että olin unohtanu jumppakenkäni yläasteelle, kiva kun löyty, vaik olis voinu hukkuakin nií olis saanu uudet sieltä uudesta stadiumista :)

Nakitettiin vaari hakeen meitä ja mentiin syömään mummun ihanaa kasvispossupaistivuokaa ja juotiin kahveet päälle S-keksien kera. Sitten vaari ja muori lähti kylille, niin me päästiin samalla Linon kans töihin. Lino meni päikkäreille, nukkuu nykyään vaan yhdet 2h päikkärit ja sit ehkä 15-30min joskus illal joskus ei. Mä pääsin purkaan paperipinoja. Lino nukku just sen 2h ja sit laitettiin kurahaalarit päälle ja pääsi leikkiin pitkin myymälää ja sain hoidettua loputkin hommat. Esa tuli hakeen meidät kotiin ja lähti ite sit paloasemalle ja me Linon kans käytiin läpi mun huomista koulupäivää, lämmitti mun kalenteria sen omassa mikrossa.

Seiskan aikaan puettiin lämpöset päälle ja lähdettiin kantoreppulenkille koirien kera. Sain ystävältäni aivan ihania vaatteita Linolle ku hänellä vuoden vanhempi poika, nyt Linolla oli turkoosi Minymon takki ekaa kertaa päällä ja mummun ostamat lampaannahka/villa töppöset, iteki laitoin ekaa kertaa pitkikset. Käveltiin paloasemalle asti onninpolkua pitkin joku 40min ja se reppu kyl niin hyvä ettei yhtään ota selkään ja sit nähtiin paloautot ja isi ja jatkettiin lyhyempää reittiä kotiin 20min. Ihmisiä huvitti ku mul kaks valkoista puudelia ja pikkupoika repussa tai en mä tiedä mikä niitä hymyilytti, kai me ollaan hassunnäkönen konkkaronkka.

Syötiin iltapalaa ja mä kaaduin meidän tuolilla ja nyt on seinäs lohkeema ja se on musta seinä, niin näkyy niin pahasti ne valkoset kolot ny, Lino söi puolikkaan banaanin viel puuron päälle ja vitsi siinä menee aikaa että saa sen keittiön siistiks kaiken sen syömisen jälkeen, puuro tarraa pahiten ja Lino haluaa syödä itte :)
Tein sit viel marjajogurrtismoothieta iltajuomaks, meil pakkanen täynnä kaikenlaatusia marjoja ja toi ehkä helpoin ja paas tapa tyjhjentää pakkanen ja ei tuu flunssia ku muistaa syödä niitä joka päivä.

Huomenna siis koulupäivä ja rupesin tos illal miettiin että millähän trelle pääsisin, (pääsisinhän sinne millä junal tai bussil vaan, mut linon vieminen hoitoon ennen lähtöä, pitää miettiä sekin) sit tuli vaarin kans kyydit puheeks ja ne muorin kans oli aatellu lähtee kaupunkiin asioille ja siinähän se kyyti sit selvis ja heitetään Lino vaan sitä ennen äitelle. Joskus vaan tuntuu et oma auto olis kiva, mut se rahan määrä mitä siihen menis, ei  houkuta, näinkin selviää yllättävien sattumien ansioista. Meil aamulla heti siel thomas-testi, luonnetesti kai, niin mä ymmärsin, kivaa ku en oo ennen tehny.

Nyt näin aikasin jo nukkuun
Sini