4.12.2011

Joulun taikaa

Silmiä kirpoo, on tuntunu tältä jo monta tuntia, odotin kai et väsymys menis ohi ja olisin taas oma itseni, mut joskus on nöyrryttävä ja painettava pää tyynyyn vaikkei viel malttais.

Tippujoulut juhlittu, espe oli autolla liikentees niin eilen kun tänäänki, omilla autoilla tänään oltiin, hassua :) taitaa ukko inhota rapulaa noin paljon että malttaa olla selvistä päin vai jotain kolmenkympin juttuja. Hienoahan se on, mut mulla ei oo ton homman kans mitään tekemistä, ku ei oo koskaan haitannu sen kaljottelut ku ilmestyny aina ennen puoltayötä jokatap kotiin.

Paloaseman pikkujouluissa niin paljon tuttuja, ihanaa ruokaa, perunalaatikko on aina parasta ja sitä ny oikeesti ihmettelen et rosolli maistuu hyvälle, jo monena kertana peräkkäin. Ennen en oo pystyny ottaan edes lautaselle. Se että oon totuttanu itteeni vallesmannissa punajuureen on voinu auttaa asiaan.

Espe sai hienon palkinnon aktiivisuudestaan kerhossa ja toinen palkinto oli joku vuoden honkkeli eiku hölmöilykiertopalkinto. Mä kokeilin elämäni ekaa kertaa wii peliä, mäkihyppyä ja sain pisimmän hypyn palkinnoks kuoharipullon, siinä mun hypyssä oli kaks hyppääjää, mä ja mun maha-asukki, mut joku kommentoi tosta niin hauskasti et nauratti viel kotonakin.

Lino on hoidossa ja hassua olla himas ilman sitä, puhuttiin just tuol jouluis yhen äidin kaa ku sitä on niin ihmeissään ku lapsi ei oo kotona ja ei raaskis hoitoon päästää, saatikka yöks jättää ku ei olis pakkokaan. No me syötiin jäätelöä (savontilan piparkakkua ja rommikahvijaatelöä) espen kaa sohvalla, se katteli nyrkkeilyä ja mä luin vauvalehteä, tosi romanttista mut mitä sitä muutakaan :)

Tää päivä oli mitä onnistunein, meijeril kävi arviolta 400 ihmistä, voi olla enemmänkin mut vähintään tuo, huippua. Oon niin onnellinen meijerin itse rakennuksen heräämisen puolesta ja kaikkien järjestäjien. En mä meinannu enään kolmelta päästä käveleen eteenpäin, sit makasinkin paria tuntia myöhemmin eteisen matolla ja melkein itku tuli kun ajattelin et miten helvetissä pääsen tästä enää pikkujouluihin, hyvin meni ku sai siel istua ja mua nauratti kauheesti, se toi hyvää oloa. Oon huomannu että oon nauranu viime päivinä älyttömästi, oikein sillain sydämestä ja rentoutuneena, aika mieletön tunne.

Iha just alkaa Heleniuksen ottelu, mut oon jo sängys peiton alla. Aamu tulee pikemmin ja päästään mummin luo aamupalalle limpparin kans, päikkäreiden jälkeen lähtö synttäreille, espen sukulaisille joiden kotona ei olla viel koskaan käyty, kivaa ja lyhyt matkaki.

Oli muuten vaikea etsiä vaatteita tänään tonne juhliin, päädyin helppoon eli lempifarkkuihin ja perus saappaisiin, paidan kans meinas tulla tenkkapo (miten toi kirj?)
ku mikään ei istu ton mahan päälle, mut sit löyty vanha blingtoppi, se mikä annellaki, rusehtava sillä korukauluksella ja siihen uus musta me&i jakku päälle, joka tosin ei mee kii ja sain kokonaisuuden kurottua kii paksulla silkkinauhalla, lopputulos oli hyvä, leveentyneelle naamalle kun ei voi mitään. Hiuksetki tekis mieli taas värjätä, mut yritän kitkuttaa viel muutaman viikon. Mult eilen kysyttiin taas et onks mul lisäkkeitä tukas, pitäis mennä kai vähä lyhentään..

Annelta tulee viestejä, mut en mä tajuu kaikkee :)
Koti on taas ku pommi, ens viikolla lupaan elää rauhallisemmin ja Linonkaa saadaan olla alkuviikko himas ku hoitoon vasta ke. Hassua et pojal enää alle 10 hoitopäivää ja sit vuosi vaihtuu ja alkaa vaan 5pvää kk hoito ja pian äitiyslomakin ja saadaan olla kotona ja työtkin väkisin hiljenee, voi olla avaamatta konetta monta päivää peräkkäin. Nyt taas jo liikaa tekstiä, nukunukunuku.....

S