14.3.2012

Mummuja


Herättiin tänään jo seiskan jälest. Se on niin että kenen kaa Lino nukkuukin sen rytmiin se menee. Heti ku rupes isänsä kans nukkuun aikaistu meillä herätykset. Mun kans nukkuessaan poika koisi aina kymppiin asti.

Soitettiin muori meille kahveelle, jotta saa hänen jalkansa liikuntaa ja pääsee pois pirtistään. Vaari kun lähti sairaalas käymään heti aamusta, päivittäin Taysis käy. Kahvit juotiin ja valmisteltiin pojat ulkoilua varten. Saatettiin muoria kotiin ja sit soitettiinkin Linon pyynnöstä mummille, josko lähtis meidän kaa ulkoileen ja sehän pyys meidät siel käymään kun vieraita oli tulossa. Hienosti Lino jakso kävellä vaunuja työntäen.

Seisomalauta on hankintalistalla ja espe sen luvannu hommata, sitä odotellessa. Kauheen pitkälle ei siis viitsi lähteä ettei tarvii poikaa kantaan ruveta. Jos ei olis autoa, olis se ihan välttämätön jo, mut mennään autolla huomennakin pomppukerhoon vaik olis se kiva ulkoillakin. Ei voi kuitenkaan edellyttää yhteensuuntaan 2km matkaa Linolta viel ku kerhossakin tulee melkein pari tuntia siinä välissä riehuttua.


Löysimme itsemme pian mummin aurinkoiselta takapihalta. Toi rivari on Oriveden yks parhaimpia asumiskohteita, oma ranta, iso nurmikenttä, lähellä kirkonkylää, aamusta iltaan aurinko ja ihana koti kauniilla näkymillä. Lasitetulla terassilla oli jo huikean lämmin, mutta me rakennettiin hankeen kuorma-autolle tietä.
Toinen kuva mummin makkarista. Vauva nukkuu ehkä 5min tollain ja sit haluaa syliin jatkaan unia. Yksin on kylmä ja tylsääkin nukkua. Lino esittelee kuvassa vieraille vauvaa ylpeänä.

Poika jakso viel hienosti kävellä kotiokin, olis halunnu viel jäädä kolaan pihaakin joten itkupotkuraivarin sain kantaa sisälle ja riisua.."taluu haalarin takasin, taluu pihalle takasin, äiti ei ota kenkiä pois, ei pipoo pois jne.." Tutti suuhun ja kannoin sänkyyn ja sanoin hyvää unta, sinne nukahti välittömästi siihen asentoon. :)

Iso matto ulkona tuulettumassa, peitot ja tyynytkin. Vähän jos saisin siivottua tänään. Rupee jo ahdistaan paskasuus. Kyl olis kiva kun kerran viikossa jaksais kunnolla siivota. Tuppaa vaan menee nopeeks imuroinniks siel mis eniten roskaa on. Oon niin perfektionisti kun rupeen siivoon, listat ja ovenkahvat puhdistettava, sohvat siirreltävä, joskus sitä on vaan helpompi odotella energisempiä aikoja. Ehkä tänään on se päivä tai sit matto roikkuu tuol ulkona viel huomennakin. Sanaa 'pakko' kun ei ole olemassa.

Nyt päikkäreille sen mitä ehtii ennenkun jompikumpi taas herää. Jos olis 6 lasta, niin miten helkkarissa sitä jaksais, ainahan joku yölläkin valvottais ja päiväunista äidille ei tietookaan. Olis kyl mielenkiintoista seurata joskus paripäivää suurperheen arkea, täytyy osata nauttia tästä keveydestä kahden kaa, isosta perheestä aina unelmoin, mutta tuskin käytännössä mahdollista. Toivoin niin paljon nytkin kaksosia, olis saanu kerralla kaks, rankkaahan se olis ollu, mut mielummin niin kun taas aloittaa alusta. Tää kaks on ihan hyvä :)

S