2.3.2012

Retkemme

Tuntuu että siitä on jo aikaa kun tänne viimeks kirjoitin.

Mulla on ihania kuvia paljon tääl puhelimes ja kamerassakin, en saanut aikaseks avattua tänään konetta joten tässä vain yksi kuvista:
Lino ja vauva äitiyspakkauslaatikossa
Laatikko on Linon ja piti huolen ettei vauva siel ehtiny kauaa oleen, laatikko on ollut mummelilla varavuoteena.

Vauvastahan me ei pakkausta otettu kun niin paljon Linon vaatteita tallella ja monet pakkauksen vaatteista jäi käyttämättä aikoinaan kai kun Lino oli niin pieni ja sit jotenkin meni ohi, nyt on hassua et tää vauva vasta reilun viikon ja pari vuotta jemmassa olleet pakkauksen vaatteet jo suht sopivan kokoisia.

Eilen mummeli ja muori kävivät aamusta teellä ja tulihan se mummikin poikkeen ja nappas Linon ulkoilemaan, isin ollessa Nestellä syömässä. Isyyslomallaan käyny melki jokapäivä siel syömässä, edullinen ja hyvä ruoka ja ei tarvii kokata sit kun iltaruoka. Niin ja kun me Linon kaa syödään pakkaseen jemmaamiani kasvissosekeittoja, mitkä isille ei tod maistu. Mummeli otti Masin mukaansa, nyt on niin rauhallista kotona.

Taidettiin nukkua pitkät päikkärit ja siitä energisenä startattiin poikien ja Topi-haukun kanssa Immasille. Syötiin ruisleipää oikealla voilla teen kera. Lino ja Anne oli piilosilla ja pian oli Annen aika lähteä joogaileen ja meidän konkkaronkka soitti mummelin hakeen kun isi toi meidät, kun mun auto ei lähteny käyntiin ja esa menikin sitä sitten rassaan kotio. Mummelille ja Pepelle mentiin iltaa viettään ja siel oli siis tuo laatikko ja ihanan lipaston alalaatikko täynnä leluja, niin ja taikinakulho jota kaavittiin Linon ja Masinkin voimin. Esa haki meidät ysiltä kotiin.

Viime yö oli rankka, vauva ei halunnu olla makuuasennossa. Ja kun aamulla seiskan aikaan sain sen nukahtamaan, alkoi mulla joku ihme juttu vatsassa, niin kovat kivut koko lantion seudulla että jouduin huutaan esaa mun avuksi tuomaan lääkettä. Kipu kesti puoltuntia, oli kuin supistus mutta yhtäjaksoinen ja hengityksenkin salpaava, helpotti vasta lääkkeen myötä, nyt taas illan mittaan ollu samaa, voiko vielä tulla jälkisupistuksia ja tollasella voimakkuudella.

Kivuista lannistuneena otin kasin herätyksen pois ja kun heräiltiin ysin pintaan, jolloin siis olis pitäny jo olla palaverissa, työnsin ajatuksen taka-alalle ja nautimme rauhallisen aamupalan ja tunnin myöhässä vauvan kanssa (tissinjatke, niinkun tätini tokkaisi) saavuimme työmaalle.

Kätsy kaveri, söi ja nukkui ja ei oikeestaan oo kunnolla ollukaan tänään hereillä kun vasta ysin jälkeen illalla ja nyt just nukahti syliini. Itellä menee usein just samanlailla eli koko päivän ihan väsyny, kun ilta tulee niin energiaa riittää aina puoleen yöhön enemmän kun koko päivänän yhteensä.

Vallesmannissa käytiin syömässä isoisän ja pikkukaverin kanssa, vasta 9päivän ikäinen, siel sen iteki tajus kun ihmiset kyseli ikää. Tuntuu et ainahan tää mulla on ollut.

Lino ja Esa olivat ottaneet antennimiehen kotona vastaan aamusta ja nyt näkyy meil eka kertaa kaikki kanavat, jopa ylenkin, mitkä ei ookkaan tällä digiboksilla näkyneet lainkaan.

Poika oli päätynyt mummille lumiukkoja duunaileen, esa menny tekeen teippihommaa ja meninkin Limpparin luo sinne ihastelemaan ukkoja porkkananenineen. Anopin lasitetulla terassilla oli 12° lämmintä, upeita kelejä ollu lomalaisille!

Kotiuduttiin ja nukuttiin taas pikkasen. Esa ja Lino teki illalla hienon mäen ulos korkeaan lumikasaan. Sofia ja Jesse tulivat vierailulle. Syötiin Niinan valmistamaa ja ystävällisesti meille antamaa hirven palapaistia kera täysjyväriisin. Reseptiä vailla vain olen, ihan tajuttoman hyvää!

Maiskikin tuli viel poikkeen ja Linolla riitti virtaa aina kymmeneen asti leikki ja juoksi ja hauskuutti meitä. Ihana lämminhenkinen ilta kera perheenjäsenten. Kotihommia siinä samalla tein ja paljon saikin aikaseks kun vauva tykkäs nukkua metelissä ja tätin syli rauhoitti hereillä ollessa.

Tekemistä riittää ja huomenna Tampereen ystävät lapsineen valtaa talon, illalla Espen varpajaiset/synttärit meillä pienellä porukalla, poikien ilta, mä ja lapset evakkoon vähäks aikaa.

Päivät menee vikkelään ja kyl sitä miettii kui vähän aikaa vauva on näin pieni, jokaista päivää ihmetellään ja hetkistä nautitaan. Nyt zzz zz..zzz

S