Tulin just suihkusta, en meinannu millään jaksaa mennä enää peseen hiuksiani kun jo makasin poikien välissä sängyssä. Linolle luin mummelilta saatua Puuhapeteä ja laulettiin saimaan norppa ja maan korvessa kulkevi ja piupalipaupalia jne.. Toinen käsi silitteli Linon hiuksia kun toisella kädelläni kutittelin vatsallaan makaavaa Lenniä uneen. Kikatti ihanasti ääneen vielä juuri ennen nukahtamistaan. Jalkapohjasta polvitaipeeseen, pyllyä pitkin kainaloon, niskaan ja muutama kiemura pitkin päätä ja kutitusta edelleen korvan takaa ja sieltä kainaloon..ja siihen nukahtivat kumpikin.
Upee tunne käydä suihkussa ihan keskellä hiljaisuutta, ilman mitään kiirettä, kukaan ei odota mitään. Meillä kylppäristä näkee makkariin ja siks voi mennä vaikka saunaan ja tarvittaessa katsella nukkuvia lapsia.
Niin ja kun me Frantsilasta ostettiin mummelin kanssa lapsille sekä Viljalle (nimipäivä tänään) rukoustyynyt kesällä, ollaan me luettu sitä iltaisin ja nyt viimeaikoina myös opeteltu ristimään kädet ja kun tyynyn teksti luettu Lino kysyy aina et mitä sitten sanotaan -sanotaan aamen ja kädet saa avata. Meillä ei lapsuudessa useinkaan rukoiltu vaikkakin tapa oli tuttu, lukuisilla seurakunnan leireillä kävin kummitätini ohjaamana, enemmänkin kotona puhuttiin suojelusenkeleistä. Nuoruudessani siis teininä taisin rukoilla joka ilta mutta tapa jäi aikoinaan pois. Uskonto luo turvaa ja antaa tukea ja yhteisöllisyyttä kun siihen on tarvetta. Avoin mielin siis muttei ehdottomuutta. Ikinä en haluaisi kirkosta erota, kyllä se niin paljon merkitsee ja nautin suuresti käydä kirkossa vaikka riparille vaadittuja kirkkokäyntejä en koskaan saanut käytyä.
Tänään aamulla herättiin vasta puol ysi! Yö meni paremmin kuin aikoihin. Oltiin toki Lennin kans hereillä aamukuudesta seiskaan, mut kuin ihana olikaan nukahtaa uudelleen. Lenni sai puuron sijasta porkkanasosetta aamupalaksi, me Linon kaa nautittiin edelleen oman pihan yrttejä salaatin kera smoothiena, hirssiä, kuorittuja hampun siemeniä ja chiaa, tyrniä, pellavarouhetta..
Kymmenen jälestä talkoolaiset jo saapuivat. Meil oli tänään sokkelinsaumaustalkoot. Mummeli tuli hoitamaan poikia ja mä, tätini ja serkkupoika ruvettiin sekoittelemaan laastia ja pistään kuraa kivien väliin. Saumausvauhti on niinkin hidasta kuin 3-5 neliöö valmista pintaa per päivä jos pitää tauot ja tekee ilman kiirettä. Lattiaa ny tekee nopeampaakin, mut aikaa vie laastin sekoitus, kuran paineleminen saumaraudalla erikokoisiin ja muotoisiin liuskekivien väleihin, saumojen siistimiseen, kivien pesemiseen ja välineiden putsaamiseen päivän päätteeksi. Lopputulos on kaunis! Ja se on siinä kymmeniä vuosia eteenpäin se oma kädenjälki, mukavaa hommaa siis vaikkakin työasento muistuttaa välillä jumpista tuttua 'hoover' punnerrus/vatsalihas liikettä.
Lino kippas terassilla ja löi päänsä, au au au. Tekee edelleen pahaa sen puolesta, päässä iso kuhmu ja pieni vekki. Tämä tapahtu just ennen päikkäreitä ja äiten kaa vahdittiin ettei vaan oksenna sänkyyn ja voi hyvin ettei saanu aivotärähdystä. Mun mutsi siis teki meille sapuskat, keitti kahveet, siivos tääl, mieletön päivä kun niin paljon saatu kaikkee aikaseksi isolla porukalla.
Lähdettiin lasten kanssa heidän herättyään unilta, Viljan nimpparikakulle. Ihania lapset yhdessä ja tänään kun illal kysyin Linolta et mitäs kivaa me tänään on tehtykään niin Viljan kans leikkiminen tuli eka sitten mummelin karjalanpiirakat, meillä olleet talkoolaiset, papalla käynti isin kaa ja maalaaminen.
Tää päivä on tärkee päivämäärä. Kummitytöillämme on merkkipäivät kumpaisellakin. Sara täytti tänään 1 vuotta ja kemut on lauantaina.
Annen kaa oltiin astangassa, mieletön tunti jälleen, meitä 4 tyyppiä vaan ja positiivisen rankka tunti. Saan tunneista irti niin paljon enemmän alexander-tekniikan jäljiltä. Kävin 5 kertaa yksityistunneilla ja nyt ei takahampaat oo jatkuvas purennassa, voi katsoa ylöspäin ja samalla nostaa kädet ilman jäykkyyttä. Osaan rentouttaa niskat, kaulan, kurkun, kielen, leuan tilanteessa kuin toisessakin, työtä tää vaatii edelleen päästä hunoista tavoistaan eroon mut kun ne tiedostaa on jo matka pitkällä ja toivottavasti niskasäryt ja migreenit ajanmyötä helpottaisi.
Tää päivä oli jo niin paljon parempi vaik vähän jännäsin miten jaksan olla ja hääräillä koko päivän ilman lepoa, astangan jälkeen kun vielä jatkoin kivien pesemistä laasteista ja siivosin jälkiämme pihalla aina ysiin asti. Kun saa yhdet hyvät yöunet niin heti näköjään jaksaa paremmin ja voi hyvin. Kärsivällisyyttä löytyy ja on iloinen ja toimelias olo.
Näitä hetken ajatuksia löytyis vaikka kuinka vielä, on kai syytä nukahtaa jotta huomisesta tulisi myös kevyt päivä, ilman väsymystä, innokkuutta ja hetkistä nauttimista. Näistä pikkupojista oon niin onnellinen. Hassuja hassuttelijoita, käkättävät keskenään. Pomppukerho jätetään väliin hu ja siivoillaan edelleen pihaa, pestään kiviä ja laitetaan rauhallisella tahdilla ruokaa.
S
Lähetetty Nokia-puhelimestani
