2.2.2012

Sitä kun ei tiedä että milloin


Istuin just sohvalle puurokattilani kanssa. Lino nukahti vähäaika sitten klo 22.30. Oon huomannu et ilta menee helpoiten kun syödään ysin aikaan, sit leikitään vähän aikaa ja sit kerätään lelut kun siltä tuntuu, yleensä vähän ennen kymppiä, pestään hampaat, tänään muumitalosta tuli pesulle mukaan muumipeikkokin. Mentiin sänkyyn, jossa isi jo nukku, sammutin kaikki valot ja silittelin poikaa ja isiäkin ja niin ne vaipu uneen kumpainenkin. Ei tarvittu kiukuttelua, ei viittä eri kirjaa..Lino ilmoittaa kun väsymys tulee ja sillon kun äiti hoitaa iltarutiinit kuntoon ja tiikeriyöpuvun päälle niin homma rulaa.

Nyt on mun oma laatuaikani, näin viel ku esa otti mulle annen muistutuksesta märät säpikkäät nauhalle ja nyt sit toi vehe sanoo et ei tallenteita, what? Nyt katsoin uudelleen, niin on tuol 14min, jee. Pääsen tutustuun edes pikkasen ohjelmaan.

Nyt on se aika et laps voi tulla seuraavan neljän viikon aikana koska vaan. Viimepäivinä ollu ihan pelottava olo et haluunks mä sen vauvan siis oonko jo valmis, nyt kun on niin rauhallista elämää, jaksanko taas kaiken alusta. Toisaalta odotan niin paljon että saan sen syliini ja sitten vasta uskon et tää kaikki on totta. Haluan niin pian jo tavata hänet. Elämä muuttuu loppuelämäks toisen lapsen myötä, miten sujuu, miten pärjään. Tietty mä pärjään, täähän on aina ollu mun unelma, mut se huoli noista lapsista on tajuton. Ja riittämättömyyden tunne äitinä, varsinkin sitten kun jonain päivänä palaan töihin.


Tänään meillä oli vieraita, pikkuvauva Juuso 2kk ja Eetu 2v, melkosta menoo oli kaksvuotiailla. Treffattiin Cafe Herkkuhetkessä, jossa ny tällä viikolla jo kolmasti oon käyny, syötiin siel, mut otettiin leivokset laatikkoon mukaan meille ja jatkettii pakuriteen juonnilla rauhallisimmissa merkeissä. Kahvilassa tällä viikkoa ollu melkoinen meininki, hyvä niin.


Erkki Palviainen oli superfoodguru tos ohjelmas, tsekkaan pian sattuisko hänellä oleen blogia tms. Ihan mielenkiintoinen ohjelma, erilainen, anne saa muistuttaa mua jatkossakin, niin ja tohon elisaanhan pitäis saada automaattinen tallennusjärjestelmä, en oo tutustunu näihin uusiin vehkeisiin ollenkaan, en tänäänkään saanu edes dvd tä toimiin. Mut on niin koukuttanu kaikki blogit et television merkitys elämässä on nollaantunu ja ukko osti hienon kotiteatterinkin, yritän opetella kuunteleen radioo edes sen kautta.

Nyt ei muuta mielessä. Uppoudun muutamaan sisustuslehteen ja sit yritän aikasin nukkumaan.. puolenyönaikaan. Ajatuksena josko aamulla startattais aamupalalle muorille ja vaarille kun niillä Linoo ikävä ja vaari pyys tänäänki poikaa leikkiin. Ja jos ulkona ei pysty kauaa oleen niin ompahan eri lelut siellä. Siel on valtava määrä Aleksi -serkun vanhoja leluja isossa laatikossa takkahuoneen pöydän alla, oikeesti toosi iso puulatikko.

S