Huristelija

 

Lino sai eilen mummelilta ja pepeltä sähkökäyttösen mönkijän. Ihmetystä piisas ja innostusta ikiomaan mönkkäriä kohtaan. Eilen illalla jo harjoittelivat, sisällä tuntu olevan tosi äkänen kun pienet tilat mutta ulkona kulki just sopivaa 2-3km/h vauhtia. Poika olis halunnu lähtee uudella vehkeellään muorille ja vaarille sitä näyttämään ku vaarillakin pihassaan mönkijä, lupasin että jokupäivä mennään sinne asti. Akku riittää just sen 2km. Olis kiva liiduilla piirtää asfalttiin autorata mitä pitkin ajella, sillä isolla suoralla tiellä meno ei niin aktivoivaa. Mä aina hyppäsin sen eteen ja opetin jarruttamista. Osaa ajaa ja ohjata mut jalkaansa ei kaasulta meinaa malttaa ottaa ja siinä on treenattavaa ettei naapurin autot oo kohta lommoilla.

Meillä tääl vauvan tilapäiset kovat itkukohtaukset on jatkuneet ja soittelin neuvolaankin. Sammas ei oo helpottanu hoidoista huolimatta lainkaan ja tänään turvaudutaan apteekin lääkkeisiin vaik kaikki puolukka, sitruuna vichyvesiä suositteleekin, niiden olis vaan pitäny jo parissa päivässä helpottaa. Flunssa kiusaa myös pikkumiestä ja sekin voi aiheuttaa itkuisuutta. Ilmavaivat ainakin, sillon kun paukuttaa niin samalla räjähtää kovaan itkuun josta ei meinaa tulla loppua.

Tänään herättiin ennen seiskaa, pari muumia ja loikoilua kaikki saman peiton alla sohvalla, aamupala, lihapullien leivonta ja mönkijäajelu mukavassa ulkoilukelissä. Syötiin lihapullia ja riisikakkuja ja Lino sano pöydässä "kiitos äiti, nyt minä menen nukkumaan" otti tutin ja kävi peseen sen, pissas pottaan, riisu sukat yöpöydälle ja kun menin kurkkaan oli jo täydessä unessa peiton alla ja kello oli vasta 12.15, mahtavaa! Joskus kun menee vasta klo 14.30, päivät ja väsymystilat ja aamuherätykset erilaisia niin tietty ne kaikki vaikuttaa.

Jääkiekkostudio illalla, voi kun saiskin istua ja seurata edes vähän, tuntuu tunninkin ohjelmat niin mahdottomilta, mut jos hyvä selostus niin tempaa sekin mukaansa eli korvat hörölleen puuhastelun lomassa.

S