Älä lue jos imetys ei kiinnosta, tää on pelkkää sitä..
Mä ihmettelen.. tätä on niin tajuttoman vaikeaa saada onnistumaan. En luovuta en, mutta aikaa ja kärsivällisyyttä vaatii. En ihmettele yhtään kun niin monet lopettaa, kyllä sitä itelläkin pullonkuvat välillä silmissä kiiluu kun epätoivo iskee.Siis korvikemaitopullon.. :)
Nyt on viimenen tunti yritetty, pysyn rauhallisena, sillä tiedän että lopulta onnistuu kun Lenni väsyy ja laittaa silmänsä kiinni, rupee puoliunessaan vihdoin syömään.
Välillä, yleensä aamupäivisin menee niin hyvin ja nautin ihan täysillä jos saan paikallani istua ja poika syö itsensä kylläiseksi. Öisinhän imetys onnistuu myös makuullaan, se jo ihan luksusta.
Tää viimenen tunti siis menee näin..edellisestä syötöstä oli 1,5-2h eli kai liian kauan, sillon tulee pahimmat raivarit kun syöttö menee reilusti yli tunnin. Haluaa syödä ja hakee rintaa mutta huutaa kun syötävä ja pahemmaks vaan menee jos istun paikallani. Itku muuttuu paniikinomaiseks vaikka edelleen itse olen rauhallinen ja tiedän koko ajan että lopulta onnistuu. Nousen seisomaan, pidän lasta välillä pystyasennos itseäni vasten ja kävellään ympäriinsä, lasken rinnalleni, välillä yritän tutilla rauhoittaa vauvan poski paljasta rintaani vasten, rauhoittuu ehkä hetkeksi ja joskus jopa puoliks nukahtaa jolloin tutti on helppo heittää lennosta pois ja ryhtyä imettään.
..kävelen, teen jalkakyykkyjä, välillä Lenni huutaa, haluaisi syödä, syökin hetken, ehkä minuutin ja hermostuu. Itse ajattelen etteikö maitoa muka tule, kokeilen ja tietenkin sitä tulee, yritän auttaa lasta puristaen maitoa hänen suuhunsa, ei ei..kokeillaas taas jos saadaan tutilla hengähdystauko. Loppujen lopuksi paras vaihtoehto on kulkea tanssien ja laulaa, laittaa tutti suuhun ja odottaa että silmät menee kiinni ja lapsi rentoutuu ja sitten vaihto. Siitä alkaa imetys ja syö itsensä uneen. Eli ongelmana oli väsymys ja liian kova nälkä.
Saan vihdoin istahtaa kun Lenni on saanut jo vatsaansa täytettä, jatkaa syömistään aivan rentoutuneena. Välillä päästää irti, pian hamuaa uudelleen, vääntelehtii, röyhtäistään ja taas jatketaan, lopulta nukahtaa.
Tämä koko rulianssi vie helpoimmillaan puolituntia, nyt meni reilu tunti ja näyttäis siltä että uskallan lapsen pian laskea sängylle ja kaatua hänen vierelleen itsekin uupuneena. Tälläisiä tilanteita on n.2 kertaa päivässä, muuten menee kohtuu hyvin ja pitäis muistaa tarjota rintaa tunnin välein niin olen varma ettei näitä tulis niin paljoa. Se on vaikea muistaa siis että aina vartti kokonaisesta tunnista olis syytä imettää, voitte kuvitella kuin nopeesti tuo 45min tai tunninkin väli menee.
Myös jos Lenni on ollut nukkumassa, on hänet syytä nostaa välittömästi silmien aukaisun jälkeen rinnalle, jotta syöttö onnistuisi vielä puoliunisuuden verukkeella.
Olen varma että lukuisat äidit taistelee tän asian kanssa, ensimmäisen lapsen kanssa mentiin välillä pullolle..en saanut apua mistään, en vertaistukea..nyt sitkeyttä löytyy eritavalla koska tän jutun tietää, mutta ei tää helppoo oo. Jalkalihakset rupee oleen huippukunnossa lukuisista kyykyistä ja lantioo oon oppinu liikuttaan tanssiessa, käsivarret saa staattista jännitysvoimaa, hyötyliikuntaa siis.
Tekis mieli soittaa imetystukeen, neuvolasta en apua saanut Linonkaan kanssa. Ihmettelen hyvin paljon miten tää ei voisi onnistua helpommin, tää kun on tarkoitettu ja luotu ominaisuus, siis niin luonnollista, kuuluuko mun elämään haasteet, todellakin haasteena tän otan ja mä viel tuun onnistuun tässä. Haluan Lennille 6kk täysimetyksen jos suinkin vaan energiat riittää!
Nyt me ruvetaan nukkuun.
Ei ne alkanutkaan nukkumaan t. Anne :D
Tämä on jatko-osa edelliseen:
40 min sen jälkeen kun Lenni on syönyt itsensä tainnoksiin, hän herää ja itkee jälleen. Mä ajattelen että ei oo totta taasko tää alkaa, saankin makuullaan asennosta kuin pullo suussa lapsen syömään ja rauhoittumaan. Välillä kovia yksittäisiä itkun pyrähdyksiä jotka päättyy paukkuun ja helpottaa.
Kun tää kaikki tänään tapahtui oli Lino nukkumassa, ajatellaan että Lino olis ollu hereillä, oltais vaikka oltu tulossa ulkoa ja poika nälissään ja väsynyt myös. Sillon soppa on valmis ja haastavimpia hetkiä itselleni näiden lasten kanssa jolloin kumpikin huutaa kurkku suorana. Silloin vain kerron Linolle että otan hänet pian syliin, otan syliin kunnes vauva on rauhoittunut, näin mä lupaan ja nyt Lino on jo sen kivasti oppinut ja heti kun Lenni on rauhoittunut sanoo että nyt äitin syliin. Sitten päästään syömään tai jos olen siinä kaiken huudon keskellä jo saanut Linon syömään, menemme nukkumaan sylikkäin Lenni siinä tietty mukana kans. Kummallekin pojalle omat kainalonsa.
Lapset kaipaavat paljon huomiota ja hellyyttä. Ainakin se vartti jokaisesta tunnista on annettava kummallekin omansa, usein enemmän. Niin ja miehet viel ihmettelee miten nää päivät tääl menee..ne menee lasten kanssa ja ne lapset ja niille annettu huomio on sata kertaa tärkeämpää kuin kodin siivoaminen. Siivoan ja järkkäilen Linon kaa yhdessä tai jos leikkii itekseen ja Lenni viihtyy katsellen meitä.
Nyt Lenni on tyytyväinen ja tehdään pikalähtö Tampereen mummulle, mummeli on pihassa n. vartin päästä, meikkaus automatkalla.. niin ja hampaatkin on viel mulla tältä päivää pesemättä : )
S
Mä ihmettelen.. tätä on niin tajuttoman vaikeaa saada onnistumaan. En luovuta en, mutta aikaa ja kärsivällisyyttä vaatii. En ihmettele yhtään kun niin monet lopettaa, kyllä sitä itelläkin pullonkuvat välillä silmissä kiiluu kun epätoivo iskee.Siis korvikemaitopullon.. :)
Nyt on viimenen tunti yritetty, pysyn rauhallisena, sillä tiedän että lopulta onnistuu kun Lenni väsyy ja laittaa silmänsä kiinni, rupee puoliunessaan vihdoin syömään.
Välillä, yleensä aamupäivisin menee niin hyvin ja nautin ihan täysillä jos saan paikallani istua ja poika syö itsensä kylläiseksi. Öisinhän imetys onnistuu myös makuullaan, se jo ihan luksusta.
Tää viimenen tunti siis menee näin..edellisestä syötöstä oli 1,5-2h eli kai liian kauan, sillon tulee pahimmat raivarit kun syöttö menee reilusti yli tunnin. Haluaa syödä ja hakee rintaa mutta huutaa kun syötävä ja pahemmaks vaan menee jos istun paikallani. Itku muuttuu paniikinomaiseks vaikka edelleen itse olen rauhallinen ja tiedän koko ajan että lopulta onnistuu. Nousen seisomaan, pidän lasta välillä pystyasennos itseäni vasten ja kävellään ympäriinsä, lasken rinnalleni, välillä yritän tutilla rauhoittaa vauvan poski paljasta rintaani vasten, rauhoittuu ehkä hetkeksi ja joskus jopa puoliks nukahtaa jolloin tutti on helppo heittää lennosta pois ja ryhtyä imettään.
..kävelen, teen jalkakyykkyjä, välillä Lenni huutaa, haluaisi syödä, syökin hetken, ehkä minuutin ja hermostuu. Itse ajattelen etteikö maitoa muka tule, kokeilen ja tietenkin sitä tulee, yritän auttaa lasta puristaen maitoa hänen suuhunsa, ei ei..kokeillaas taas jos saadaan tutilla hengähdystauko. Loppujen lopuksi paras vaihtoehto on kulkea tanssien ja laulaa, laittaa tutti suuhun ja odottaa että silmät menee kiinni ja lapsi rentoutuu ja sitten vaihto. Siitä alkaa imetys ja syö itsensä uneen. Eli ongelmana oli väsymys ja liian kova nälkä.
Saan vihdoin istahtaa kun Lenni on saanut jo vatsaansa täytettä, jatkaa syömistään aivan rentoutuneena. Välillä päästää irti, pian hamuaa uudelleen, vääntelehtii, röyhtäistään ja taas jatketaan, lopulta nukahtaa.
Tämä koko rulianssi vie helpoimmillaan puolituntia, nyt meni reilu tunti ja näyttäis siltä että uskallan lapsen pian laskea sängylle ja kaatua hänen vierelleen itsekin uupuneena. Tälläisiä tilanteita on n.2 kertaa päivässä, muuten menee kohtuu hyvin ja pitäis muistaa tarjota rintaa tunnin välein niin olen varma ettei näitä tulis niin paljoa. Se on vaikea muistaa siis että aina vartti kokonaisesta tunnista olis syytä imettää, voitte kuvitella kuin nopeesti tuo 45min tai tunninkin väli menee.
Myös jos Lenni on ollut nukkumassa, on hänet syytä nostaa välittömästi silmien aukaisun jälkeen rinnalle, jotta syöttö onnistuisi vielä puoliunisuuden verukkeella.
Olen varma että lukuisat äidit taistelee tän asian kanssa, ensimmäisen lapsen kanssa mentiin välillä pullolle..en saanut apua mistään, en vertaistukea..nyt sitkeyttä löytyy eritavalla koska tän jutun tietää, mutta ei tää helppoo oo. Jalkalihakset rupee oleen huippukunnossa lukuisista kyykyistä ja lantioo oon oppinu liikuttaan tanssiessa, käsivarret saa staattista jännitysvoimaa, hyötyliikuntaa siis.
Tekis mieli soittaa imetystukeen, neuvolasta en apua saanut Linonkaan kanssa. Ihmettelen hyvin paljon miten tää ei voisi onnistua helpommin, tää kun on tarkoitettu ja luotu ominaisuus, siis niin luonnollista, kuuluuko mun elämään haasteet, todellakin haasteena tän otan ja mä viel tuun onnistuun tässä. Haluan Lennille 6kk täysimetyksen jos suinkin vaan energiat riittää!
Nyt me ruvetaan nukkuun.
Ei ne alkanutkaan nukkumaan t. Anne :D
Tämä on jatko-osa edelliseen:
40 min sen jälkeen kun Lenni on syönyt itsensä tainnoksiin, hän herää ja itkee jälleen. Mä ajattelen että ei oo totta taasko tää alkaa, saankin makuullaan asennosta kuin pullo suussa lapsen syömään ja rauhoittumaan. Välillä kovia yksittäisiä itkun pyrähdyksiä jotka päättyy paukkuun ja helpottaa.
Kun tää kaikki tänään tapahtui oli Lino nukkumassa, ajatellaan että Lino olis ollu hereillä, oltais vaikka oltu tulossa ulkoa ja poika nälissään ja väsynyt myös. Sillon soppa on valmis ja haastavimpia hetkiä itselleni näiden lasten kanssa jolloin kumpikin huutaa kurkku suorana. Silloin vain kerron Linolle että otan hänet pian syliin, otan syliin kunnes vauva on rauhoittunut, näin mä lupaan ja nyt Lino on jo sen kivasti oppinut ja heti kun Lenni on rauhoittunut sanoo että nyt äitin syliin. Sitten päästään syömään tai jos olen siinä kaiken huudon keskellä jo saanut Linon syömään, menemme nukkumaan sylikkäin Lenni siinä tietty mukana kans. Kummallekin pojalle omat kainalonsa.
Lapset kaipaavat paljon huomiota ja hellyyttä. Ainakin se vartti jokaisesta tunnista on annettava kummallekin omansa, usein enemmän. Niin ja miehet viel ihmettelee miten nää päivät tääl menee..ne menee lasten kanssa ja ne lapset ja niille annettu huomio on sata kertaa tärkeämpää kuin kodin siivoaminen. Siivoan ja järkkäilen Linon kaa yhdessä tai jos leikkii itekseen ja Lenni viihtyy katsellen meitä.
Nyt Lenni on tyytyväinen ja tehdään pikalähtö Tampereen mummulle, mummeli on pihassa n. vartin päästä, meikkaus automatkalla.. niin ja hampaatkin on viel mulla tältä päivää pesemättä : )
S
