Nappasin kuvan itsestäni just kun oon menos nukkuun ja valitsin yöpaidaksi tuon ihanan keltaisen puseron, en raaskis sitä muuten käyttää mutta siitä on hyvä imettää ja on ihanan löysä sekä vähän hihaa niin ei olkapäät palele yöl ku en pysty peittoo korville nostaan vauva kainalossa.
Huivin solmin kaulaan, sain sen Rooman tuliaisina, Anne ja Esa olivat kumpainenkin sitä mieltä että tuo vihertävä, kulta-valkoinen huivi on mun heiniä, ite olisin kai ottanu pinkin tai kirkkaan violetin, se olis ollu makee vastaväri keltaiselle. Violetin ja keltaisen väriliitto on aina kiehtonu mua, käytin usein niitä maalauksissani"? kouluaikoina.
Keltainen pusero on ostettu Mallorcan markkinoilta pyöräleiriltämme vappuna vuonna 2008? Upeimpia maisemia ja suurta jännitystä koimme Annen kans tuolla juoksu/pyöräilyleirillä vuoristoissa viikon ajan. Treenasimme aamusta iltaan mukavin tunnelmin alkaen aamulenkistä klo 7 rannalla, aamupala ja lähtö pyörälenkille viimeistään klo 10, paluu 15 aikoihin ja 16 jälest oli lähtö 1-2h iltajuoksutreeniin. Iltasin laittauduimme ja illastimme porukalla ravintolassa. Meitä oli tuol reissul kymmeniä samanhenkisiä tyyppejä, mieletön yhteishenki! www.42195.fi
Anne käyny reissuilla neljästi, mä niistä kolme kertaa messis, kaks kertaa Maspalomasissa ja kerran Mallorcalla. Usein otettiin myös uintitreenit Olympiauimari Sepon toimesta viel tuohon väliin kun tultiin pyöräilemästä ja ennen iltalenkkiä.
Mä olin Maspalomas leiriläisistä huonokuntoisin, oli mul samainen eläkeläinen Seppo kaverina ja nuorinkin olin meistä, nuoria ihan muutama, porukka yleensä 45-65v ja niin huippukuntoisia! Pidettiin kerran viikos Annen kaa markkinapäivä jolloin sen päivän pyörätreeni jätettiin väliin ja hömpöteltiin.
Noiden leirien ja parin viikon palautumisien jälkeen juoksu kulki, en olis ikinä tuon Mallorcan leirin jälkeen ja muuten treenaamattomien kuukausien tuloksettomuudella uskonut että pääsisin ikinä Kööpenhaminassa maaliin ja niinhän siinä kävi että juoksu kulki kun leikiten ja loppuaika oli 4:50. Matkahan oli sen 42,195km ja loput kilometrit meni muita ohiteltaessa ja iloiten fiiliksestä! Jutustelin matkalla kaikkien tyyppien kaa, tsemppasin muita ja siis Annen kaa juostiin yhdes puoleen väliin jolloin päästin naruista irti ja Anne lähti reippaampaa ja olikin jo maalissa aikaan 4:30. Tuo oli mun kolmas maratoni ja kaikista huipuin vaikken itseeni uskonut, kun vasta puolivälin jälkeen ja kun tuntu niin kivalta!
Muistan kun lainasin jossain 30km kohdalla joltain tyypiltä puhelinta ja soitin Esalle kotoSuomeen, että et usko, mä pystyn tähän! Vuotta aiemmin juoksin ensimmäiseni Tukholmassa, Anne juoksi ensimmäisensä vielä siitä vuotta aiemmin samaisessa perinteikkäässä Tukholmassa eli 2006. Helsinssä syksyllä 2007 juostiin yhdessä puoleen väliin ja siitä intoutuneena samalla kaavalla ja samoin ajoin se Kööpenhaminakin meni keväällä 2008. Eli kolme maratonia vuoden sisään! Ja monet puolikkaat kaupanpäällisiksi.
Näitä vuosia muistellessa ja niistä ylpeänä joskaan en haikaile enään maratonille. Maantiepyöräily vei leireillä jalat alta ja se olkoon harrastukseni tulevaisuudessa, nyt pyöräillään lasten kaa. Anne teki kevään kai ekan pyörälenkin tänään ihanalla mintun vihreällä Bianchillaan :)
Näihin muistelmiin ja hyvän kunnon haaveiluun on hyvä nukahtaa..zz
S
